| edellinen seuraava |
 |
Vuokrattava
talo Thalangissa Talo |
|||||
| Phuket www.phuket.fi www.patong.fi www.flyingfinn.info www.midnightsunrestaurant.info |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Nettisanomat torstai 2009-08-20.
2p. |
N:o 1024 |
| Uusin - Linkit joka etusivulle - Ilmoitukset - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. | Yhteys: nettisanomat @hotmail.com | |
 |
| WR
19.19. BOLT Berliinissä torstaina 2009-08-20. "Urheilun historian
mykistävin hetki 2". "Jamaica TDK
BOLT, 37,5 km/h, -03 m/s". Virallinen
tulos 19.19. Ruotsin TV4:n direkt-kuvasta torstaina
2009-08-20 klo 21:30 (Suomen aikaa) rajannut Pertti Manninen. WR 9.58. BOLT Berliinissä sunnuntaina 2009-08-16. "Urheilun historian mykistävin hetki". Kuva. Katso myös! Bolt Pekingin Olynpialaisissa: "Bolt 9.69. ME" & "Bolt 19.30 WR. Beijing 2008." |
|
1999
alkaen
|
XVI
Blue Sea Film Festival 21.-24.8.2009 Rauma www.blueseafilmfestival.com |
|
www.patong.fi www.flyingfinn.info www.midnightsunrestaurant.info www.phuket.fi |
Nettisanomat torstai 2009-08-20. Painos N:o1.
Öppet
brev till utrikesminister Carl Bildt Till utrikesminister Carl Bildt Med
anledning av Donald Boströms artikel om organhandeln i Israel
publicerad i Aftonbladet 17/8 har en hätsk debatt brutit ut i
israeliska medier. ”The
article in the Swedish newspaper Aftonbladet is a shocking and appalling
to us Swedes as it is to Israeli citizens. We share the dismay expressed
by the Israeli government representatives, media and the Israeli publi.
This Embassy cannot but clearly distance itself from it. Det
är ett unikt och häpnadsväckande uttalande och vi ställer
oss frågan om ambassadörens hållning delas av den
svenska regeringen och dess utrikesminister. Aftonbladet 19/8 2009 Jan
Helin Helle
Klein Senast
skrivet Öppet brev till utrikesminister Carl Bildt - Israelisk
storm mot Aftonbladet - Sensationell ökning av läsare på
aftonbladet.se! - Är vi i krig - eller? - Bloggen - nu öppen
igen - Vill du veta om din läkare begått mord? - Det finns
något vi inte vet om Carolins död
|
aftonbladet.se
Torsdag 09-08-20 Sök Donald Boström |
Nettisanomat keskiviikko 2009-08-19.
News
World news Afghanistan Afghan journalists ignore
ban on reporting election violence Government 'forbids'
broadcasts during presidential polling and tells reporters to keep
away from trouble spots Mark
Tran and agencies in Kabul guardian.co.uk, Wednesday 19 August 2009
12.14 BST |
Muut lehdet: Eliitti.fi
 Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Lue! |
Björn Wahlroos-story. Jatkuu! |
Nettisanomat Torstai 2008-05-08
 "Lokki" 2008. |
 "Sirkka Hämäläinen". 1992. |
 "Pupu". 2008. |
 "Nalle Björn Wahlroos". 1992 |
| Mistä
ahneus alkoi? Suomen
Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen
nimitettiin aikoinaan Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi,
peräti varajohtajaksi (?). Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, eikö
ole väärin, että hän nauttii yhtäaikaa huippueläkettä
Suomen pankista, joka on tavallaan Euroopan keskuspankin filiaali,
ja huippupalkkaa Euroopan keskuspankista. TV-kuva tästä
on olemassa: Sirkka Hämäläinen jo poistuu tilaisuudesta
ja kävellessään ilmoittaa: "Ei se ole väärin,
olen tehnyt niin paljon Suomen hyväksi". Lainaus muistin
varainen. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-05-08. 
Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas. Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen. Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilöitä kymmenissä kirjoituksissa, nimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen. 2006-11-11. "Pankki
oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet
olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä
säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin
kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla
oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä
pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti
Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat
madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian
kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden
ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan
ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta
veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin
vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa
muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi.
Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle
yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös
yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset
että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille."
Jukka
Kilpi. Etiikka puoltaa vapautusta ylivoimaisista veloista. 2005-04-16
mm! |
|
Nettisanomat
lauantai 2006-11-11.
| Nettisanomat
lauantai 2006-11-11. Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla. Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta. Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue! Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen Lue! Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Kuka näin sanoi ja milloin? Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin, Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin hän höynäytti kaupungin päättäjiä maksattamaan itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa olla asian käsittely vielä yhä kesken oikeuksissa. http://www.nettisanomat.com/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen Björn Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Tässä nyt kuitenkin ensiksi Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10. Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti. Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin myös, että Björn Wahlroos saa suunnilleen eniten EU:n maataloustukea Brysselistä. Eihän siinä mitään nokankoputtamista ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen mukaan ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta. Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy. Niinhän siinä sitten kävi, että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset jutut ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin tosielämän tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli enemmänkin valtion omaisuuden hävittämiskertomus, joka ehkä hiukan kertoo taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. Tämä kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä edellinen kappale on syytä toistaa. Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy. Suomen Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12 Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla: "Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos. Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta." http://www.nettisanomat.com/1999_02/netti1208.htm#alho2 Syksyllä 1999 pankkitukirahat valuivat Ruotsiin. Nettisanomat torstaina 1999- 09-23: "Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa. Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen. Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu. http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkituki.htm Yksi pankkipilkkojista, Matti Inha kertoo jotakin. Nettisanomat torstaina 1999- 09-23: "Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993! Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: "Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa."" "Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." ""Kaikilla oli silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella."" http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä. Seuraavassa jutussa Soneran jonkun osakeannin yhteydessä Nettisanomat kirjoitti torstaina 1999-10-07 jutussa Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi? "Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi? Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat. Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi? (nettisanomat.com 5.10.99 pm) . http://www.nettisanomat.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm Vaikka poliittinen tahto valtion omaisuuden hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa, niin koville joutui välillä hävittämisen keskipiste valtiovarainministeri Sauli Niinistökin. Nettisanomat torstaina 1999-10-28: "Kokoomusministerien vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö ei viihdy enää ministerinä. Kun katseli Niinistön esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä. Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian eteenpäinviemistä." http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913polit.htm Postipankin hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo Lindblomin ja Mauno Koiviston toiminta. Nettisanomat torstaina 1999-11-28: "Taloushistoriaa: Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999: "Norjalainen boksi" "Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." "Myöhemmin ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten." Ilta-Sanomien Diileri 26.10.1999. Mitä silloin oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä. Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun Lindblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä entinen presidentti Mauno Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen. Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa boksissa: Suomen valtiontaloudessa. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm." http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913syyte.htm Postipankin jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta löytämästä jutusta mm. näin: "Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!" Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona. "Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla. - Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut. Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. - Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa. Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii. Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat. - Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999." http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm Postipankin hävittämisestä vuoden 1999 lopulla kirjoitti Nettisanomat kaksikin juttua torstaina 1999-11-04. Näistä ensimmäinen oli nimeltään: Leonia - Posti - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa: "Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian ja Postin välinen yhteistyösopimuksen oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 työntekijää Postista jää näillä näkyvin työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan lisää työpaikkoja." http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm Samana päivänä juttua torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja koko juttu: "Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on Leonia varmistanut neuvotteluissaan." "Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!" http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm Tällä kertaa sai myös Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. Nettisanomat edelleen torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija: "Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, kun Sampo ja Leonia runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa. - Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)." http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen Tarina jatkuu seuraavalla viikolla ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki - postin työntekijä. Nettisanomat Posti-otsikolla torstaina 1999-11-11: "Posti: Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja). TV1 ma 8.11.99 klo 22.30. Posti: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen: "Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30. Posti: SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30. http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915posti.htm Niinpä. Säkääkin elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu Lain yläpuolella kertoo Sammon silloisen pääjohtaja Jouko K. Leskisen säkästä: "Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999." http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain Postipankin erotettu pääjohtaja Seppo Lindblom muisti hiukan väärin Postipankin aikojaan. Nettisanomat torstaina 199-11-18: "Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa. Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan. Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin. Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi! Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm" http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin osallistui keskusteluun ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon. Nettisanomat 1999-11-30: "Pohjola - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana 23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto. Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä! http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin neljää poliitikkoa otsikoin: Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen Liukas Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä kaksi, Nettisanomat 2000-03-09: "Heikko Heinonen. Postin teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen ja Niinistö kuinka jyräisivät, niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa. Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi. Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän minunkin ajatella tulevaisuuttani!" Nihkeä Niinistö. Tästä kaikki alkoi! Soneran osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999. Kansallis-varallisuuden hukkaaminen Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?" http://www.nettisanomat.fi/2000/03/09/etusivu.htm Meno jatkui 2001. Nettisanomat taas muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina 2001-04-05 otsikoiden Soneran portaat: "Tästä se alkoi. Leonia järjesti. Soneran osakemyynti Soneras aktie-försäljning 26.9- 12.10.1999. Toinen myynti. Ja tänne se päätyi. Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?" http://www.nettisanomat.fi/2001/04/05/etusivu.htm Katkelma HS:n kirjoituksesta. Nettisanomat torstaina 2001-04-05: "Soneran osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa alapuolelle Helsingin pörssissä. Päätöskurssi oli 7,19 euroa eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana. Sonera tuli pörssiin 16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa 1998 hintaan 7,57 euroa. Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti suuren nurinan, jossa kyytiä saivat niin annin pääjärjestäjä Merrill Lynch kuin liikenneministeriökin." JYRI RAIVIO / Helsingin Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta 03.04.01. http://www.nettisanomat.fi/2001/04/05/sonera.htm Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut julkaista Kaj-Erik Relanderin kavallusepäilyksiä koskevaa lukua eikä myöskään Venäjän mafiaa koskevaa lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus kuinka valtion hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään ja omaisuus hävittämään. Nettisanomat torstaina 2002-06-27: "Vuonna 1996 Telen verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta. Sonera oli alkanut kansainvälistyä jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa ja Baltiassa. Sonera oli noussut maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin pörssissä alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta 7 miljardilla markalla. Soneralla on takanaan kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti maailman eturivin teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka Kaj-Erik Relanderin aikakaudella tehtyjen toimien tuloksena tämä kannattava ja historialtaan hieno valtion kruununjalokivi vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien miljardien markkojen velkoihin vähän yli yhdessä vuodessa. Miten tämä oli mahdollista?" http://www.nettisanomat.com/2002/06/27/sonera_1.htm Vuonna 2003 Nettisanomat ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä kertomalla tällä kertaa Valtrasta Postipankkia ja Teleä unohtamatta. Nettisanomat torstaina 2003-09-11 jutussa Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu: "Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö. Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna. Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet." http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm Suomen Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota Nettisanomat kirjoitti torstaina 2004-05-20: "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää! http://www.nettisanomat.com/2004/05/20/pankkivankituki.htm Varallisuusveron poiston yhteydessä Nettisanomat kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna.": "Kuvatekstit: "SanomaWSOY:n suuromistaja Aatos Erkko - 1 408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. - Sammon suuromistaja Björn Wahlroos - 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin suuromistaja Antti Piippo - 279 717 euroa vähemmän veroja." Selitys: "Veron määrä laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan ja on vain suuntaa antava." http://www.nettisanomat.com/2005/09/17/varallisuusvero.htm Varallisuusveron poiston yhteydessä Nettisanomat kirjoitti keskiviikkona 2005-09-28 jutussa Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa: "Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet." http://www.nettisanomat.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm Tässä siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille, miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin, että Björn Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai Unitakselta tai tähän liittyvältä jonkun pankin pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin hyvät palvelukset emoyhtiölle. Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui myymään Postipankille tai Leonialle tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo eläessään! Pääkirjoitus. Lauantai 2006-11-11. Nettisanomat. Pertti Manninen. |
Nettisanomat torstaina elokuun12. päivänä 1999.
|
|
Nettisanomat torstaina 20. toukokuuta 2004.
"Pankki
oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet
olivat vaarassa. |
|
TALOUSARVIO |
Linkkejä ja kuvia. Valikoima. |
|
seppo konttinen tervetuloa taas kaikki vapaan suomen vapaat miehet ja naiset talousarvion pariin seuraavaksi runsaaksi 25 minuutiksi nyt kärkeen heti suomen taloushistorian murheellisimpaan lukuun pankkikriisiin velallisiin ja pankkitukeen näinä aikoina pankit jakavat miljoonien eurojen osinkoja omistajilleen |
 "Seppo". Kuva: Pertti Manninen. "Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos." Nettisanomat 12.08.1999. "Tahallinen hämäys keskustelussa 1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!" Nettisanomat 18.11.1999.
"Velallisen
kuolemasta eivät velkojat hyödy." Velkaneuvoja Ritva Anttonen.
Keskisuomalainen 15.05.2001. Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus. Nettisanomat 17.05.2001. |
|
sampo pankkikin tuo pankki jossa siis me veronmaksajat eli valtio on huomattava osakkeenomistaja jakoi osakkeelleen osinkoa puolitoista euroa huikean summan pankkiahan johtaa yksinoikeudella nalle wahlroos entinen syp:n johtaja hänelle on tässä kertomuksessa varattu tärkeä rooli samoin kuin entisellä syp:llä ja pankin pienasiakkaalla sepolla se en suinkaan ole siis minä tässä vaiheessa käytän hänestä vain etunimeä koska oikeusjuttu syp:tä vastaan on vireillä sepon toimesta |
|
|
veronmaksajien rahoilla runsaat kymmenen vuotta sitten pelastettiin pankit konkursseilta ja ehdottomasti mikä tärkeintä pankkien omistajien rahat ja varat tämä on nyt hyvä muistaa niidenkin jotka ovat leipäjonoissa ja kilometritehtailla silloin elettiin aikaa jolloin köyhänkin viimeiset rovot kelpasivat pankeille tässä talousarviossa nyt kuultavaa tositarinaa voitaisiin kutsua se voitaisiin kastaa operaatio roskapankiksi |
|
|
mutta mennään ensiksi kuumaan tunnelmaan helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 tilassa leijuu tuskaa ja suurta epätietoisuutta lehdistön edessä istuvat pääministeri esko aho valtiovarainministeri iiro viinanen pankkien pääjohtajat pankkivaltuuston puheenjohtaja ja myös suomen pankin pääjohtaja sirkka hämäläinen se on suomen talouselämän herraeliitti jolle oli nyt annettu paljon vastuuta ja valtaa aho myönsi heti tilaisuuden aluksi että nyt liikutaan alueella jossa housunpuntitkin voivat kastua tosiasiassa kosteus oli jo ylempänä housuissa |
|
|
ja näin aho jatkoi nyt tehdyt päätökset ovat sekä hallitukselle ja veron maksajille raskaita ja vastenmielisiä vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea siis toistan vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea julisti nuori pääministeri |
|
|
ja kun tultiin tilaisuuden loppupuolelle aho julisti virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava toistan virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava enempää ei voi rehellinen suomalainen mies voi olla väärässä ketään ei ole pantu vastuuseen pankkien väärinkäytöksistä kukaan ei ole ottanut poliittista vastuuta pankkihölmöilystä mutta useat ovat palkitut |
|
|
tilaisuudessa ensimmäisen kerran julkistettu kahdeksan miljardin pääomatuki avasi pankkiherroille veronmaksajien kymmenien miljoonien markkojen piikin ei kenenkään rahaa valtio otti lisäbudjettiin kahdeksan miljardin könttäsumman luottolaman torjumiseksi niinkuin muotoiltiin eli veronmaksajat antoivat huonosti kannattaville pankeille luoton edullisesti tuki oli suomen taloushistorian suurin |
|
|
se oli kuitenkin alkusoitto kymmenille tuhansille velkavankeuksille ja vararikoille inhimillisten kärsimysten golgatan tielle se oli tie jolla pankkien omistajien varat ja velat pelastettiin ja joista tuli meille veronmaksajille ainakin 50 miljardin markan lasku siis ainakin 50 miljardin markan lasku |
|
|
pankkikriisin hoidon päävastuun valtion taholta kantoivat kaksi pankkiamatööriä kannuksen kunnan entinen elinkeinoasiamies ja riihimäkeläinen entinen pienyrittäjä tästä ei voinut seurata kuin kärsimystä |
|
|
mutta palatkaamme kertomuksemme syp:n pienasiakkaan sepon surulliseen ja ikävään tositarinaan hän oli perheineen ruvennut syp:n asiakkaaksi jo 90-luvun alussa ulkomaisten luottojen myötä raha-asioista keskusteltiin pankinjohtajan opastuksella kun markan erm-kytkennän yhteydessä ruvettiin puhumaan devalvaatiosta ehdotti pankkiasiantuntija terminointia eli luoton vakauttamista devalvaation varalta syksyllä sitten vuonna 91 devalvaatiohuhut voimistuivat mutta nyt jostain kumman syystä uusi pankinjohtaja ei kannattanutkaan terminointia devalvaatio kuitenkin tuli ja lasku sepolle lankesi valuuttakurssimuutoksesta |
|
|
seppo siinä pähkäili ja ihmetteli että mistä tämä pankinjohtajan takinkääntö oikein johtui siinä sitten selvisi että sepon velat oli kaikessa hiljaisuudessa siirretty toiseen pankkiin suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankkiin ilmoittamatta |
|
|
sepolle tuli tässä vaiheessa mieleen vanha talousrikollisten temppu siirretään vanhan yhtiön omaisuus ja varat uuteen yhtiöön ja jätetään vanhaan yhtiöön velat samalla pidetään uudella yhtiöllä vanha nimi ulospäin silloin näyttää siltä että kaikki menee entisenlaisena eteenpäin |
|
|
mutta mitä siis syp:ssä oli kaikessa hiljaisuudessa oikein tapahtunut pankkitarkastusviraston ylijohtaja jorma aranko oli syksyllä 89 kirjoittanut luottamuksellisen muistion valtionvarainministeri erkki liikaselle siinä luki muunmuassa luottovetoisen suhdannenousun hillinnässä käytettävät keinot samoinkuin taloudellisen kasvun laantuminenkin heikentävät näissä oloissa pankkien kannattavuutta velkaisten kotitalouksien velanhoitokykyä ja vakuuksien arvoa seurauksena on noidankehä jota on vaikea katkaista arangon näkökyky oli loistava harva näki tuohon aikaan näin pitkälle ja selvästi |
|
|
samoihin aikoihin suomen yhdyspankin tuore pääjohtaja ahti hirvonen alkoi selvittää pankin riskikeskittymiä sen seurauksena pankissa jarrua ei vielä paniikissa riskiasteita kuitenkin alennettiin ja luotonannon kriteerejä kiristettiin mutta toimenpiteet eivät auttaneet pankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
jo vuotta ennen esko ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut suomen yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia johtokunnan jäsenet ahti hirvonen ja björn wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta lopuksi esitettiin suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta syp:stä pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 suomen yhdyspankiksi vanha ja kunnianarvoisa entinen syp se muutettiin unitas oy:ksi |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
uudelle yhtiölle roskapankki syp:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki syp:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
miksi tällainen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta |
|
|
mutta annetaan syp:n silloisen pääjohtaja ahti hirvosen todistaa ahti hirvonen sehän ei liittynyt tähän pankkikriisiin millään tavalla vaan se oli sellainen pitemmän ajan suunnitelma sillon sillon tuota muutettiin silloisen yhdyspankin nimi liikepankki unitas oy:ksi ja sitten perustettiin uusi liikepankki jolleka tää vanha nimi annettiin ja pankkitoiminta siirrettiin sille sille tuota uudelle yhdyspankille ja tästä tuli holding-yhtiö tälle tuota konsernille tästä liikepankki unitas oy:stä ja sitten se seuraavana vuonna luopui liikepankkioikeuksistaan ja siitä tuli tavallinen yhtiö ja näinollen sitten se ei tarvinnut enää hallintoneuvostoa vaan sille muodostettiin normaali ulkopuolinen hallitus |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
seppo konttinen niin miksi pankkitoiminta otettiin pois unitas oy:ltä hyvä kysymys mutta ahti hirvonen ilmotettiinko tästä pelastusoperaatiosta nimenmuutoksesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista tallettajille velkojille ja velallisille |
|
|
ahti hirvonen juu hyvin tarkkaan hyvin tarkkaan sehän oli sehän oli tietysti viranomaiset valvo sitä ja kaikki kansainväliset velalliset niille niille meillä kiersi sillon harri holmén joka oli pankin johtokunnan jäsen kiersi ympäri maailmaa ja piti näitä kokouksia joissa joissa tuota ne jotka oli sijoittanut rahaa saivat selostukset tästä eikä siitä kenellekään mitään vahinkoa tietenkään tullutkaan sehän perusteellisesti informoitiin julkisuuteen joo onhan se pankin historiassa myöskin sehän oli nimenomaan kaa kaa se hyvin tarkkaan kerrottiin |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
seppo konttinen tässä tuota |
|
|
ahti hirvonen se oli tietysti aika monimutkainen operaatio moni ei ehkä ymmärtänyt sitä tai ei kiinnittänyt siihen huomiota sanotaan näin eikä sillä ollut mitään teke ei ei sillä ollut kenellekään mitään haitallisia vaikutuksia |
|
|
seppo konttinen valtio siis antoi tukea tälle uudelle perustetulle pankille |
|
|
ahti hirvonen joo o hetkinen vaan mitenkähän se nyt oikein oli kyll mä luulen että se anto sille sille tuota noin niin unitas kyllä se oli unitas oy joka se ne rahat sai siitä |
|
|
seppo konttinen kyllä se ei ollut se oli suomen yhdyspankki |
|
|
ahti hirvonen no jaa ehkä se voi olla joo mutt ei sillä ollut mitään merkitystä joo kyllä |
|
|
seppo konttinen eli |
|
|
ahti hirvonen ja pää pääomaa vastaavasti joo ei siinä siinä ei oo mitään semmosta joka siinä ei oo mitään hämärää se oli kaikki täysin viranomaisten suostumuksella ja suorastaan sillon muistan kun käytiin kertomassa suomen pankissa ja pankkitarkastusvirastossa niin pitivät sitä erittäin hyvänä |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Tukea se on takaisinmaksettukin tuki. MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide. Nettisanomat 09.12.1999. Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. |
|
seppo konttinen pelastettiinko tällä operaatiolla vanhojen omistajien rahat ja varallisuus |
|
|
ahti hirvonen siis missään tapauksessa valtiolle ei tullu siitä penninkään vahinkoa se on ihan varma ei sillä mitään omistajia pelastettu mutta unitas omisti sen pankin kokonaan |
|
|
seppo konttinen niin |
|
|
ahti hirvonen jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän mä oon sataprosenttisen varma ett siinä ei ollut pienintäkään hämärää pankkia ei tällä mitenkään pelastettu sii sillä ei olis ollu mitään vaikutusta vaikka se ois jatkanut ennallaankin |
|
|
seppo konttinen joo no kiitoksia haastattelusta |
|
|
ahti hirvonen joo |
|
|
seppo konttinen syp:n pääjohtaja ahti hirvonen käsi sydämellä jos asiassa ei kerran ollut mitään hämärää miksi syp sitten perustettiin samannimisenä uudelleen en ymmärrä |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
|
nyt oli siis olemassa kaksi pankkia mutta minkälaista omaisuutta uuteen roskapankki syp:hen oikein siirrettiin vanhasta syp:stä siirrettiin apportio-omaisuutena varallisuutta talletuksia velkoja ja niiden takauksia jopa suomen pankin talletuksia siirrettiin roskapankkiin siunattiinko sielläkin tämä käsittämätön operaatio niinkuin hirvonen tuossa aiemmin vakuutti |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
vanhalle syp:lle eli siis uuden nimen saaneelle unitas oy:lle jätettiin hetkeksi liikepankkistatus niinkuin hirvonen sanoi vaikka ei 19 hengen työvoimalla mitään pankkitoimintaa voitukaan pyörittää ja niin liikepankkistatustuksesta luovuttiinkin jo syyskuussa 92 näin oli itse asiassa pakko tehdä koska veronmaksajien pääomalainaa voitiin maksaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle yhtiölle eli siis roskapankki syp:lle vaarana oli että pääomalaina olisi mennyt rikkaalle emopankki unitakselle |
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Nettisanomat 18.11.1999. |
|
unitaksen vuosikertomus paljastaa hirvosen ja wahlroosin tarkoituksena olleen pelastaa vanhat osakkeenomistajat ja työntää kaikki roskat roskapankki syp:lle joka myös teki valtion kanssa kaikki sitoumukset myös siis tuon pankkitukisitoumuksen |
|
|
valtiovarainministeri ja virkamiesjohto siunasi pankin nimenmuutoksen ja yhtiöjärjestyksen muutoksen ja talletuspankkistatus hyväksyttiin kädenkäänteessä |
"Esko
Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."
Ilta-Sanomat 16.11.1999. Nettisanomat
18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999. Nettisanomat 18.11.1999. "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista." Kaleva 18.11.1999 Nettisanomat 18.11.1999. |
|
kannuksen entinen elinkeinoasiamies ja pienyrittäjä riihimäeltä tekivät pääomasijoituksen roskapankki syp:n kanssa sitoumus oli jopa vakuudeton rahan saajana oli siis kerrattakoon vuotta aikaisemmin perustettu roskapankki jonka pääomat olivat sitä sun tätä |
|
|
valtion herroja vietiin näin rätti silmillä roskapankin pelastajaksi sitä todistaa pankkitukisopimuksen ehto jossa puhutaan pääomasijoituksen vaihtamisesta pankin osakkeisiin eli sanatarkasti näin |
|
|
pankkitukisopimus, lukijana seppo konttinen vaihdettaessa pääomasijoitusta pankin osakkeisiin vaihtosuhteena on pidettävä osakkeen nimellisarvoa tai sitä korkeampaa markkina-arvoa joka saadaan kun lasketaan vaihtovaatimuksen esittämistä edeltävän kahden kuukauden aikana julkisessa kaupankäynnissä osakkeesta maksettujen hintojen kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo |
"Esko
Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."
Ilta-Sanomat 16.11.1999. Nettisanomat
18.11.1999.
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.
Kysymyksiä,
jotka ovat jääneet vaille vastausta. .
Lue
myös! Kuinka
velallinen pääsi pankkivankeusta sopimukseen pankin kanssa,
mutta joutui osille tulleen asianajaja (xxxxx xxxxxxx) vangiksi
pankin virkailijan (xxxxx xxxa) myötävaikutuksella asian hoidon ja
sitten oikeudenkäynneissä todistajan muistamattomuuden takia. Pankki
oli luvannut tehdä sopimuksen niin, ettei siitä tulisi velalliselle
mitään kuluja. Asianajajan tyytymättömyys maksuttomasta oikeudenkäynnistä
saamaansa korvaukseen johti kuitenkin siis uuteen
vankeuteen! Lisää luettavaa alla olevalla Nettisanomien omalla haulla! |
|
seppo konttinen kapulakieltä mutta tästä paljastuu se että valtion edustajat luulivat että roskapankki syp:n osakkeita noteerataan pörssissä niitä ei siellä koskaan noteerattu ei julkisessa kaupankäynnissä uskomaton moka |
|
|
ja vielä uskomattomammaksi asian tekee se että vajaan parin miljardin pankkituella valtio olisi voinut ostaa lähes kokonaan emopankki unitaksen uskomatonta |
|
|
professori matti rudanko helsingin kauppakorkeakoulusta kun pankkikriisi oli pahimmillaan niin ihmiset rupesivat tiedustelemaan sitä että mitkä ovat velallisen ja takaajan ja toisaalta tallettajien oikeudet jos lähdetään ensiksi siitä että mitkä ovat tallettajien oikeudet noin yleensä |
|
|
matti rudanko tallettajahan on tehnyt sopimuksen pankin kanssa siitä että hän on antanut ei oikeastaan niinku talletuksena vaan velaksi pankille summan rahaa siinä tarkoituksessa että hän tästä sijoituksena hyötyy tilille maksettavan koron ja toisaalta että rahat ovat siellä tallessa käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan tiliehtojen mukaan tietysti ja toisaalta pankki on sitoutunut rahoja hoitamaan sellaisena sijoituksena jonka ehdot on määritelty siinä tilisopimuksessa |
|
|
seppo konttinen entäs jos pankki sitten siirtää tämän talletuksen toiselle uudelle osakeyhtiölle |
|
|
matti rudanko siinä tilanne riippuu tietysti näistä sopimusehdoista mutta lähtökohta ja minimisuojahan on se että tämän tallettajan asema siinä sopimussuhteessa ei saa huonontua tämmösen muutoksen johdosta |
|
|
seppo konttinen kai tästä on ilmoitettava tallettajille |
|
|
matti rudanko kyllä siitä on ilmoitettava nyt on tosin tilanne sellainen että mitään yksityiskohtaisia lain normeja ei oo jossa näin sanotaan mutta hyvä pankkitapa ja sopimusoikeudelliset periaatteet ilman muuta tämmösen velvollisuuden asettavat |
|
|
seppo konttinen no puhutaan sitten velallisen oikeuksista ja velvollisuuksista mitkä ne ovat noin yleisesti ottaen professori rudanko |
|
|
matti rudanko velallisen päävelvollisuutena on tietysti maksaa velan korot ja pääoma maksusuunnitelman mukaan eräpäivinä siinä kai on ytimekäs vastaus tähän kysymykseen |
|
|
seppo konttinen entä sitten jos tämän velallisen asema muuttuu ettänämä velat siirretään johonkin muualle esimerkiksi toiseen pankkiin |
|
|
matti rudanko ei nämä velvollisuudet ja oikeudet mitä velallisella sopimussuhteessa on niin tällasessa nimenomaan pankkisuhteessa muutu |
|
|
seppo konttinen pitääkö tästä ilmoittaa pankin asiakkaalle |
|
|
matti rudanko kyllä pitää |
|
|
seppo konttinen no sitten takaajan asema pitääkö takauksesta jos se muuttuu toiseen pankkiin tämä velka niin pitääkö tästä ilmoittaa takaajalle |
|
|
matti rudanko kyllä takaaja on tässä suhteessa ihan samassa asemassa kuin velallinen kyllä pitää ilmoittaa tämähän on erityisen selvää niin sanotussa omavelkaisessa takauksessa missä velkoja voi vaatia heti eräpäivänä tätä velkaa myös takaajalta |
|
|
seppo konttinen onko teillä tiedossa tällaisia tapauksia että näin olisi käynyt suomen maassa |
|
|
matti rudanko ihan yksityiskohtaisia tapauksia ei ole tiedossa mutta tuolta velallisten kentältä sen suuntaisia viestejä tulee että tällaista hyvää pankkitapaa ei aina olisi ihan tarkkaan noudatettu |
|
|
seppo konttinen niin esimerkiksi suomen yhdyspankki samannimisenä perustettiin eli oli kaksi pankkia toiseen siirrettiin nämä velat ja vastuut ja toiseen sitten jotkut sanovat hyvä omaisuus ulospäin näytti siltä että mitään ei olisi tapahtunut koska nimi säilyi entisenä mitäs mieltä te olette tällasesta toiminnasta |
|
|
matti rudanko jos sitä katsoo ihan tämän velallisen oikeussuojan kannalta niin asiahan olisi ollut kunnossa jos velallisen tai sanotaan takaajan asema olis säilynyt ennallaan mutta nythän näihin on liittynyt selviä ongelmia on esimerkiksi tullut viestejä tilanteissa joissa velallinen tai takaaja väittää joutuneensa maksamaan kahteen kertaan sellaisia eriä jotka joko hänen toimestaan tai jonkun toisen toimesta on jo maksettu samoin siis ylipäänsä epätietoisuutta on ollut siitä kuka on velkoja ja mikä on tilanne tässä velkasuhteessa saldot ja tämmöset on voinut olla epäselviä |
|
|
seppo konttinen niin kesällä 91 tuskin kukaan tiesi että yhdyspankki muutti nimensä suomen yhdyspankki muutti nimensä osakeyhtiö muuttui mutta nimi säilyi samana että ulospäin tästä operaatiosta tuskin kukaan ties kukaan muu kuin pankin johto |
|
|
tämä pankkiherrojen kuppaus se hipoo täydellisyyttä ensin sumutettiin pankin pienasiakkaita ja sitten pelastettiin suuri raha omistajineen operaatio roskapankilla tämä tiesi usein pankin tunnollisten pienasiakkaiden joutumista ikuisiksi ajoiksi pankkivangeiksi |
|
| olisiko jo aika armahtaa vai mitä hirvonen ja wahlroos käsi raamatulla | |
|
mitä se nuori pääministeri aho sanoikaan säätytalolla virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava |
|
|
TALOUSARVION
TOIMITTAJA OLI SEPPO KONTTINEN siitä mistä voi puhua-ohjelmassa kerrotaan kuinka hullu apina kesytetään filosofisilla harjoituksilla tamperelainen filosofi yhteiskuntatieteiden tohtori timo klemola on jo vuosia harjoittanut zeniläistä filosofiaa tässä tuhansia vuosia vanhassa itämaisessa ajattelussa filosofia ymmärretään ruumiinharjoitukseksi toisin kuin lännessä jossa filosofia tapahtuu päässä seuraavan 25 minuutin ajan timo klemola selvittää kuinka mieli saadaan tyyntymään filosofisilla harjoituksilla Yle. Radio perjantaina 14.05.2004. Nauhalta kuunnellut Pertti Manninen. |
Jatkuu!
| Eliitti.fi
maanantai 2009-08-17. Eliitistä riippumaton julkaisu. Vastaava
päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com.
N:o 1. Sivu 2009-08-17, nettiin 2009-08-17, linkkejä 2009-08-17. |
|
| Eliitti.fi - 2009/08/17 - Björn Wahlroos-story - Sirkka Hämäläinen - Henrik Kuningas - Ahti Hirvonen - Atja Alho - Ilkka Suominen - Ulf Sundqvist - Erkki Tuomioja - Paavo Lipponen . Sauli Niinistö - Bror Wahlroos - Björn Wahlroos - Esko Aho - Pekka Kettunen . Kustaa Mauri Armfelt - Matti Inha - Eino Halonen - Markku Pohjola - Taisto Joensuu - Pekka Vennamo - matti Aura - Seppo Lindblom - Mauno Koivisto - Matti Niemi - Elmer Toivanen - Olli-Pekka Heinonen - Antero Kekkonen - Antti Kalliomäki - Jouko K. Leskinen - Jukka Härmälä - Pentti Kouri - Iiro Viinanen - Martti Ahtisaari - Kaj-Erik Relander - Sinikka Mönkäre - Aatos Erkko - Rafaela Seppälä - Anja Toivanen - Antti Piippo - Anja Toivanen-Koiviston - Erkki J. Pentti - Nalle Wahlroos - Jorma Aranko - Erkki Liikanen - Harri Holmén - Matti Rudanko - Timo Klemola - xxxxx xxxxxxx, asianajaja - xxxxx xxxa, pankin virkailija - Timo Erkki-Heino - Seppo Konttinen - Jukka Kilpi - EIJA LEINONEN - Timo Harakka - Jukka Mikkola - Liisa Vihmanen - Ritva Anttonen - MATTI EKLUND, toimittajia ja kirjoittajia. - Eliitistä riippumaton julkaisu. - Muualla: nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat | |
Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Lue! |
Björn Wahlroos-story. Jatkuu! |
Muut lehdet. Loppu.
| edellinen
seuraava -
Nettisanomat maanantai 2009-08-17.
|
N:o 1020 |
| Uusin - Linkit joka etusivulle - Ilmoitukset - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. | Yhteys: nettisanomat @hotmail.com |
| WR 9.58. BOLT Berliinissä sunnuntaina 2009-08-16. "Urheilun historian mykistävin hetki". |
 |
| WR
9.58. BOLT Berliinissä sunnuntaina 2009-08-16. "Urheilun historian
mykistävin hetki". Ruotsin TV4:n aito
direkt-kuva tapahtumahetkellä sunnuntaina 2009-08-15 klo 22:46 (Suomen
aikaa). Kuva Pertti Manninen. Katso myös! Bolt Pekingin Olynpialaisissa: "Bolt 9.69. ME" & "Bolt 19.30 WR. Beijing 2008." |
Nettisanomat sunnuntai 2009-08-16.
| MM. Bolt ja Gay läpsäisevät käsiään yhteen luomatta katsetta toisiinsa harjoituskentällä ennen semifinaalien alkamista. Ruotsin TV4:n direkt-kuvaa olympiastadionin "unohtaen". |
 |
| MM. Bolt ja Gay läpsäisevät käsiään yhteen luomatta katsetta toisiinsa harjoituskentällä ennen semifinaalien alkamista. Ruotsin TV4:n direkt-kuvaa olympiastadionin "unohtaen". Tänään sunnuntaina 2009-08-15 klo 19:27. Kuva Pertti Manninen |
| Nettisanomat 10 v. Kannet 1999-2008 elokuun 12. päivän tienoilta. Katso! |
| Break
Dance-ryhmä. "Tanssi ja suosionosoitukset."
Jyväskylä. Kauppakatu. Kompassi.
Kuvat |
| Kihlakunnanvoudin
Nettisanomien sivujen sulkemista koskeva päätös
Lue! |
Nettisanomat keskiviikko 2009-08-05.
| Yle:
Talous ja politiikka Veroja halutaan
lisää rikkailta
julkaistu tänään klo 15:26, päivitetty tänään
klo 21:15
|
| Arkisto:
Huussin perältä. Muut lehdet. "Kokoomuslaiset
hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa
Suomen rikkaimpia." Iltalehti. Uutiset lauantaina
11.12.2004. http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/varallisuusvero.html |
WinCapita. Kuvia ennen kokousta. Tunnelma ennen kokousta.
Katso
ja lue! |
Business Banking Confidential Kaupthing corporate loan details leaked on the internet • Risks it was taking weeks before collapse revealed • Large exposures to those with major shareholdings Simon Bowers The Guardian, Tuesday 4 August 2009 http://www.guardian.co.uk/business/2009/aug/04/iceland-bank-kaupthing-internet-leak |
|
Helsingin
Sanomat Vieraskynä |
Nettisanomat perjantai 2009-07-31. Liite.
Press
Release (2008)052 3 Apr. 2008 NATO North Atlantic Treaty Organization
|
| "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa". |
 |
| Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. |
| Nettisanomat.
Torstai 2009-08-20 - 2p. - N:o 1024 -
WR 19.19. BOLT Berliinissä torstaina
2009-08-20. "Urheilun historian mykistävin hetki 2".
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2009-08-20, nettiin 2009-08-20, linkkejä 2009-08-22. Otsikko 2009-08-22 |
| 2009/08/20 Nettisanomat - Usain Bolt 19.19 WR. Berliinissä torstaina 2009-08-20. "Urheilun historian mykistävin hetki 2". - Usain Bolt - Öppet brev till utrikesminister Carl Bildt 20 augusti 2009, kl 08:44 Skrivet av Jan Helin - Elisabet Borsiin Bonnier - Helle Klein - XVI Blue Sea Film Festival 21.-24.8.2009 Rauma. Ilmoitusjuliste. - Muut lehdet: Eliitti.fi - Björn Wahlroos-story. - Sirkka Hämäläinen - Henrik Kuningas - Ahti Hirvonen - Atja Alho - Ilkka Suominen - Ulf Sundqvist - Erkki Tuomioja - Paavo Lipponen . Sauli Niinistö - Bror Wahlroos - Björn Wahlroos - Esko Aho - Pekka Kettunen . Kustaa Mauri Armfelt - Matti Inha - Eino Halonen - Markku Pohjola - Taisto Joensuu - Pekka Vennamo - matti Aura - Seppo Lindblom - Mauno Koivisto - Matti Niemi - Elmer Toivanen - Olli-Pekka Heinonen - Antero Kekkonen - Antti Kalliomäki - Jouko K. Leskinen - Jukka Härmälä - Pentti Kouri - Iiro Viinanen - Martti Ahtisaari - Kaj-Erik Relander - Sinikka Mönkäre - Aatos Erkko - Rafaela Seppälä - Anja Toivanen - Antti Piippo - Anja Toivanen-Koiviston - Erkki J. Pentti - Nalle Wahlroos - Jorma Aranko - Erkki Liikanen - Harri Holmén - Matti Rudanko - Timo Klemola - xxxxx xxxxxxx, asianajaja - Lauri Kara, pankin virkailija - Timo Erkki-Heino - Seppo Konttinen - Jukka Kilpi - EIJA LEINONEN - Timo Harakka - Jukka Mikkola - Liisa Vihmanen - Ritva Anttonen - MATTI EKLUND, toimittajia ja kirjoittajia. - Eliitistä riippumaton julkaisu. - Kuva. WR 9.58. BOLT Berliinissä sunnuntaina 2009-08-16. "Urheilun historian mykistävin hetki". - MM. Bolt ja Gay läpsäisevät käsiään yhteen luomatta katsetta toisiinsa harjoituskentällä ennen semifinaalien alkamista. Ruotsin TV4:n direkt- kuvaa olympiastadionin "unohtaen". Usain Bolt - Tyson Gay - Berliini - - ISAF’s Strategic Vision. Press Release. Full text. - !0 vuoden etusivut, linkki - Charly Salonius-Pasternak: Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa. "Afganistanin-operaatiosta tekee ainutlaatuisen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintahistoriassa se, että nyt Suomi on sodan osapuoli." - Nettisanomat torstai 20.08.2009 - etusivu - kuva - kuvat - pertti manninen - Luettelo - nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - N:o 1024 |
Onnellista vuotta 2009! |
 |
| BONNE
ANNEE 2009 |
nettisanomat.com/2009/05//28/etusivu.htm
Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! Lue! |
"Tätä eri totuuksien kannattavuuden puntarointia helpottaa hyväksi koettu muistisääntö "jos etuus on todellista, totuus on edullista"." Bisquit Seppo Ahti tänään torstaina 2009-05-28 Ilta-Sanomissa. "Tosipaikan edessä". |
