| VALOKOPIO ei 
                lv 17 2DN:0 R 05/2307
 KIRJALLINEN TODISTE
 Syyttäjä/ asianomistaja
 530133/03-6 VAASAN 
                HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 
                1445 Antamispäivä5.11.2003
 DiaarinroS 02/1266
 Asianajotoimisto 
                EloAA Juhani Elo
 Iskoskuja 3 C 134
 01600 VANTAA
 RATKAISU, 
                JOSTA ON VALITETTU Jyväskylän 
                käräjäoikeuden tuomio 30.8.2002 nro 4851 (liitteenä) ASIA Palvelusopimukseen 
                perustuva velkomus VALITTAJA Pertti 
                Juhani Manninen VASTAPUOLI Asianajotoimisto 
                Pekka Mononen Ky OIKEUDENKÄYNTI 
                HOVIOIKEUDESSA Valitus Pertti 
                Juhani Manninen on toistaen käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet 
                vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja Asianajotoimisto 
                Pekka Mononen Ky:n kanne hylätään. Lisäksi Manninen on vaatinut, 
                että Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky velvoitetaan korvaamaan hänen 
                oikeudenkäynti kulunsa hovioikeudesta 21,80 eurolla laillisine korkoineen. Vastaus Asianajotoimisto 
                Pekka Mononen Ky on vaatinut, että valitus aiheettomana hylätään 
                ja Manninen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 
                1.246,93 euroa laillisine korkoineen. PÄÄKÄSITTELY Hovioikeus 
                on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 30.10.2003 siitä laaditun pöytäkirjan 
                mukaisesti. HOVIOIKEUDEN 
                RATKAISU Perustelut Kuultavat 
                ja todistajat ovat kertoneet asiasta samaan tapaan kuin käräjäoikeudessa. 
                Kertomusten keskeiset osat ilmenevät käräjäoikeuden tuomiosta. Hovioikeus 
                on tehnyt todistelusta samat havainnot ja johtopäätökset kuin käräjäoikeus. 
                Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole. Tuomiolauselma Valitus 
                hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta. Maksutta
 Asianajotsto 2
 18 Pertti Manninen velvoitetaan korvaamaan Asianajotoimisto Pekka Mononen 
                Ky:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 1.246,93 eurolla, mille 
                määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa 
                tarkoitetun kokokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut 
                hovioikeuden tuomion antamispäivästä.
 3
 19 MUUTOKSENHAKU Muutosta 
                tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla 
                vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät 
                oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Valitusosoituksessa 
                tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen 
                päättyy 5.1.2004. (Leima) Kaisa 
                KoivusaariKaisa Koivusaari
 Hovioikeuden toimistosihteeri
 Byråsekreterare vid hovrätten
 Asian 
                ovat ratkaisseet: hovioikeuden 
                laamanni Kalervo Auermahovioikeudenneuvos Jorma Latvala (valmistelusta vastannut jäsen)
 hovioikeudenneuvos Eija-Liisa Helin
 Ratkaisu 
                oli yksimielinen. 20
 Liite 
                Vaasan hovioikeuden ratkaisuun Kaava 
                A (Oikeudenkäymiskaari 30:4) VALITUSOSOITUS Sen, 
                joka tahtoo valittaa hovioikeuden ratkaisusta, on pyydettävä siihen 
                lupa Korkeimmalta oikeudelta. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, 
                jos 1) 
                lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai 
                oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia Korkeimman 
                oikeuden ratkaistavaksi taikka 2) 
                jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- 
                tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava 
                tai poistettava, tahi 3) 
                jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Määräaika 
                valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on kuusikymmentä 
                (60) päivää siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu annettiin. 
                Valittajan on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava Korkeimmalle 
                oikeudelle osoitettu valituskirjelmä viimeistään määräajan päättymispäivänä 
                hovioikeuden kirjaamoon, jonka osoite on Vaasan 
                hovioikeus / KirjaamoRantakatu, Hovioikeudenpuisto
 PL 217
 65101 VAASA
 Valituskirjelmän 
                voi toimittaa hovioikeuden kirjaamoon henkilökohtaisesti, asiamiestä 
                käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona (06-323 8295) 
                tai sähköpostina ([email protected]). Sen on oltava perillä määräajan 
                viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Aukioloaika 
                päättyy kello 16.15. Valituskirjelmään 
                on sisällytettävä lupahakemus ja valitus sekä liitettävä ne asiakirjat, 
                joista ilmeneviin seikkoihin valittaja viittaa perusteinaan. Kirjelmässä 
                on myös mainittava se peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä 
                syyt, joiden nojalla valittaja katsoo, että valitusluvan myöntämiseen 
                on lainmukainen peruste. Lisäksi on ilmoitettava hovioikeuden ratkaisu, 
                johon valittaja tahtoo hakea muutosta. Valituksessa 
                on ilmoitettava: 1) 
                miltä kohdin hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta; 2) 
                mitä muutoksia hovioikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi; sekä 3) 
                perusteet, joilla muutosta vaaditaan. 21
 Valittaja 
                ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka 
                on esitetty käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa, paitsi milloin 
                valittaja saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan 
                tai todisteeseen alemmassa tuomioistuimessa tai että hänellä muuten 
                on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Valituskirjelmässä 
                on mainittava valittajan nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä hänen 
                tai hänen asiamiehensä postiosoite, jolla asiaa koskevat ilmoitukset 
                saadaan hänelle toimittaa. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite 
                on ilmoitettava kirjallisesti Korkeimman oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmä 
                on valittajan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan 
                allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa 
                ja asuinpaikkansa. Hovioikeus 
                lähettää valituskirjelmän liitteineen sekä asiaa koskevan asiakirjavihon 
                ja jäljennöksen hovioikeuden ratkaisusta Korkeimmalle oikeudelle. 
                Korkein oikeus tarvittaessa pyytää valittajan vastapuolelta kirjallisen 
                vastauksen valitukseen. Valitusasian 
                käsittelystä Korkeimmassa oikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, 
                joka on rikosasiassa 100 euroa ja muussa asiassa 200 euroa. Maksuvelvollinen 
                on muutoksenhakija tai hänen sijaansa tullut. Rikosasiassa 
                oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hovioikeuden ratkaisua muutetaan 
                muutoksenhakijan eduksi. Oikeudenkäyntimaksua ei myöskään peritä 
                siltä, jolle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti tai joka muulla 
                laissa säädetyllä perusteella vapautuu maksuvelvollisuudesta. 16.12.2002/EH 22
 1 LIITEVaasan hovioikeuden ratkaisu
 asiassa S 02/1266
 SAAPUNUT10.10.2002
 Vaasan Hovioikeus
 JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
 Käräjätuomari Harri Heikkilä
 TUOMIO 
                02/4851Annettu kansliassa
 30.8.2002 L 01/5194 Kantaja Asianajotoimisto 
                Pekka Mononen Ky, Vantaa Vastaaja Pertti 
                Juhani Manninen, Laukaa Asia Velkomus, 
                palvelusopimus ym. Vireille 3.10.2001 SELOSTUS 
                RIIDASTA Kantajan 
                vaatimukset Kantaja 
                on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle toimeksiantoon 
                perustuvia palkkio- ja kulusaatavia seuraavasti: 1. 
                31.5.2001 päivätyn laskun nro 1443 mukaan pääomaa 1.213,90 euroa 
                (7.217,50) markkaa ja sille arvonlisäveroa 267,06 euroa (1.587,85 
                markkaa) eli yhteensä 1.480,96 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 
                7.6.2001 lukien, ja 2. 
                31.5.2001 päivätyn laskun nro 1444 mukaan pääomaa 2.064,51 euroa 
                (12.275 markkaa) ja sille arvonlisäveroa 454,19 euroa (2.700,50 
                markkaa) eli yhteensä 2.518,70 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoinen 
                7.6.2001 lukien. 3. 
                Lisäksi kantaja on vaatinut vastaajan velvoittamista korvaamaan 
                kantajan oikeudenkäyntikulut: avustaja Elon lasku 4.683,24 euroa 
                sekä Pekka Monosen omat kulut 1.265,20 euroa, molemmat määrät laillisine 
                korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. Perusteet Vaatimusten 
                1-kohta Vastaaja 
                Manninen ja hänen äitinsä Laura Manninen ovat antaneet kantajalle 
                toimeksiannon Kirkkonummen kunnan Kauhalan kylässä sijaitsevan Kuusikulma 
                –nimisen tilan RN:o 1:86 pakkohuutokauppaa koskevassa asiassa. Pertti 
                Manninen, jonka veloista pakkohuutokauppa piti toimittaa, omisti 
                tilaan vuokraoikeuden, itse tilan omisti Laura Manninen, joka valvoi 
                pakkohuutokaupassa saataviaan pojaltaan. Kantajan puolelta asiaa 
                oli hoitanut asianajaja Pekka Mononen, joka oli avustanut molempia 
                päämiehiään asiassa. Manniset olivat alusta lähtien antaneet toimeksiannot 
                yhdessä ja lisäksi Pertti Mannisen velkaantuminen ja Laura Mannisen 
                saatavien valvominen ovat nivoutuneet yhteen niin, ettei toimeksiantoja 
                ole voitu toisistaan  23
 2 Erottaa. 
                Pakkohuutokauppaa koskevaan toimeksiantoon liittyvässä laskussa 
                on toimenpiteet ajalta 19.1.2000- 5.4.2001. Ajalta 19.1.-28.3.2000 
                suoritus on saatu jo aikaisemmin ja ne näkyvät laskussa POIS-merkinnällä. Vaatimusten 
                2-kohta Laura 
                ja Pertti Manninen olivat 17.5.2000 antaneet kantajalle toimeksiannon 
                täytäntöönpanoriitaa koskevassa asiassa, jossa kantajaksi oli osoitettu 
                Laura Manninen ja vastaajiksi Pertti Manninen, Keski-Suomen Osuuspankki 
                ja Merita Pankki Oyj. Riita oli liittynyt Pertti Mannisen omistamaan 
                ja hänen veloistaan ulosmitattuun Veikkola-nimiseen tilaan RN:o 
                10:3 Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä. Laura 
                Mannisella oli ollut pojaltaan saatava, josta hän oli saanut pantiksi 
                kolme 50.000 markan määräistä haltijavelkakirjaa. Merita Pankki 
                Oyj oli riitauttanut panttauksen ja asiaa käsittelevä Jyväskylän 
                käräjäoikeus oli myöntänyt Laura Manniselle maksuttoman oikeudenkäynnin. 
                Sittemmin asia oli sovittu Merita Pankin kanssa siten, että  Pekka  Mononen oli neuvotellut pankin kanssa Pertti Mannisen veloista akordisopimuksen, 
                jolla tämä oli saanut velkojaan pankilta anteeksi 1.800.000 markkaa. 
                Sen jälkeen juttu jäi käräjäoikeudessa sillensä ja Monoselle oli 
                21.3.2001 maksettu maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella Laura 
                Mannisen avustamisesta palkkiota ja kuluja arvonlisäveroineen yhteensä 
                23.028,40 markkaa. Käräjäoikeus oli päätöksessään todennut, etteivät 
                Pertti Mannisen Kirkkonummen kiinteistön pakkohuutokauppaan liittyvät 
                toimenpiteen voi tulla maksettaviksi Laura Manniselle myönnetyn 
                maksuttoman oikeudenkäynnin nojalla. Palkkioista oli myös vähennetty 
                puhelut Pertti Manniselle ja neuvottelut hänen kanssaan, mutta käräjäoikeus 
                oli ottanut huomioon Pertti Mannisen asian liittymisen sovintoratkaisuun 
                palkkiota korottavana tekijänä. Käräjäoikeus on ilmoittanut ne toimenpiteet, 
                jotka eivät ole kuuluneet Laura Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin 
                piiriin ja niistä toimenpiteistä kantaja on oikeutetusti laskuttanut 
                päämiehiään erillisillä laskuilla. Laskun 1444 erittelyosassa näkyvät 
                POIS-merkinnällä ne toimenpiteet, joista on saatu korvaus valtion 
                varoista. Koko 
                asiasta Asianajaja 
                Mononen oli hoitanut molempien päämiestensä asiaa yhteisenä asiana 
                ja samaan päämäärään tähdäten. Päämääränä oli saada aikaan akordisopimus 
                Merita Pankki Oyj:n kanssa, minkä vuoksi Laura Manninen oli sitoutunut 
                myymään Kirkkonummen kiinteistönkin, jos siten saadaan enemmän varoja 
                Pertti Mannisen velkojen maksuun. Mononen on hoitanut akordineuvottelut 
                ja hankkinut Pertti Manniselle sopimuksen, jolla tälle oli annettu 
                velkoja anteeksi edellä mainittu määrä. Tosin myös Manninen itse 
                ja velkaneuvojakin olivat neuvotelleet asiasta pankin kanssa. Kaiken 
                kaikkiaan pääosa koko juttukokonaisuudesta on liittynyt Pertti Mannisen 
                velkaantumiseen eikä Manninen ollut yhteydenotoissaan Monoseen eritellyt, 
                milloin on kyse hänen omista ja milloin äitinsä asioista. Vastaajan 
                vastaus Pertti 
                Manninen on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut kantajan 
                velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa Suomen valtiolle/Jyväskylän 
                oikeusaputoimistolle 1.932 eurolla, koska Manninen saa yleistä oikeusapua 
                korvauksetta. Oikeusaputoimisto huolehtii itse saatavan perimisestä. 
                Lisäksi Manninen on vaatinut omina kuluinaan oikeusapumaksun 33,64 
                euroa. 24
 3 Kantajan 
                oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen johdosta vastaaja on katsonut 
                asian olleen joka tapauksessa niin sekavan, että kumpikin saisi 
                vastata oikeudenkäyntikuluistaan itse. Perusteet Pertti 
                Manninen ei ole ollut toimeksiantosuhteessa kantajaan kanteessa 
                tarkoitettuna ajankohtina ja kanteessa tarkoitetuissa asioissa. Kantajalla 
                on ollut toimeksiantosuhde Laura Manniseen suurin piirtein kanteessa 
                tarkoitettuna ajankohtana koskien Laukaan kiinteistöön liittynyttä 
                täytäntöönpanoriitaa. Pertti Manninen on hoitanut yhteydenpitoa 
                asianajaja Monoseen äitinsä puolesta sekä toimittanut Monoselle 
                lukuisia asiakirjoja käytettäväksi äitinsä asiassa, mutta Pertti 
                Manninen ei itse ole antanut mitään toimeksiantoa Monoselle omissa 
                asioissaan, vaan on pitänyt ne kokonaan omissa käsissään eikä ole 
                tarvinnut niisä edes lainopillisia neuvoja Monoselta. Täytäntöönpanoriita-asiassa 
                ja siihen liittyvissä asioissa kantajalla ja vastaajalla ei olisi 
                voinutkaan olla toimeksiantosuhdetta, koska vastaaja oli sanotussa 
                jutussa äitinsä vastapuolena. Laukaan 
                kiinteistön pakkohuutokaupan jälkeen vastaaja oli kysynyt neuvoja 
                Pekka Monoselta äitinsä valituksen laatimiseksi. Vastaaja oli maksanut 
                äitinsä laskuja välillä hänen ja välillä omalta tililtään, mutta 
                kyse ei ole ollut yhteisestä toimeksiannosta. Sitä paitsi kaikki 
                tuolloin syntyneet laskut on maksettu ajallaan. Asia ei ole liittynyt 
                Kirkkonummen kiinteistön vuonna 1996 rauenneeseen pakkohuutokauppaan 
                eikä tuolloin ollut tietoa vasta tammikuussa 2001 toimitetusta uudesta 
                pakkohuutokaupasta. Myös käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Monosen 
                tekemästä valituksesta hovioikeudelle lasku on maksettu sovittuna 
                kertakorvauksena. Hovioikeuden päätöksen jälkeen Laura Manninen 
                oli halunnut lopettaa oikeudenkäynnin varojen puuttuessa. Ulosottovalitus 
                oli Monosen osalta ymmärretty loppuneeksi, kun tämä oli lähettänyt 
                hovioikeuden päätöksen Laura Manniselle. Mononen oli esittänyt maksuttoman 
                oikeudenkäynnin mahdollisuutta täytäntöönpanoriidassa ja Mannisten 
                ehtona oli ollut, ettei asiasta aiheudu mitään kuluja. Mononen ei 
                tässä yhteydessä ole hoitanut mitään Pertti Mannisen asiaa tai Mannisten 
                yhteistä asiaa eikä ole saanut sellaisesta toimeksiantoa. Pertti 
                Manninen oli vain antanut äitinsä asian tueksi omalta osaltaan tietoja 
                ja asiakirjoja Monoselle. Mononen 
                ei ole mitenkään osallistunut Laura Mannisen oikeudenkäyntiin kuulumattomaan 
                Kirkkonummen kiinteistön pakkohuutokauppaan ja siihen liittyneeseen 
                Laura Mannisen valvontaan. Pertti 
                Manninen oli hakeutuessaan velkajärjestelyyn neuvotellut itse velkaneuvojan 
                välityksellä muun muassa akordin sisältävästä sovintoehdotuksesta 
                Merita Pankki Oyj:lle. Asianajaja Mononen ei osallistunut neuvotteluihin 
                eikä velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen. Manninen oli antanut 
                Monoselle ainoastaan valtakirjan sovintosopimuksen allekirjoittamista 
                varten, vaikkakin valtakirjan sanamuoto on hiukan laajempi. Mononen 
                oli ilmoittanut sopimuksen olevan osa oikeudenkäyntiä, jolloin hänen 
                kulunsa siltä osin korvattaisiin maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella. 25
 4 Vastaajan 
                mukaan kantaja on muutellut käräjäoikeuden palkkiopäätöksen jälkeen 
                toimeksiantojen numeroita ja otsikoita yhteisten toimeksiantojen 
                osoittamiseksi. Syyksi siihen, ettei käräjäoikeus ollut hyväksynyt 
                koko laskutusta, vastaaja on katsonut, ettei Mononen ollut riittävästi 
                selvittänyt oikeudelle sitä merkitystä, mikä Pertti Mannisella oli 
                ollut yhteydenpidossa Laura Mannisen ja hänen asiamiehensä välillä 
                sekä asiakirjojen hankinnassa. Koska Mononen ei ole ollut mukana 
                sovintoneuvotteluissa, hän ei ole havainnut, millä tavoin Laura 
                Mannisen kiinteistön myynti on liittynyt Pertti Mannisen vuokraoikeuden 
                pakkohuutokauppaan ja täytäntöönpanoriidan sopimiseen. Edelleen 
                vastaaja on katsonut, että Monosen velvollisuutena olisi ollut erityisesti 
                mainita heille maksuvelvollisuudesta sellaisten toimenpiteiden osalta, 
                jotka eivät kuuluisi Laura Manniselle myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin 
                piiriin. Kantajan 
                lausuma vastaajan kuluvaatimuksesta Kantajalla 
                ei ole ollut huomauttamista vastaajan vaatimuksen määriin. Luettelo 
                todisteista Kirjalliset 
                todisteet 1. 
                Lasku nro 1443,2. Lasku nro 1444,
 3. Jyväskylän käräjäoikeuden päätös nro 1720 21.3.2001.
 4. Pertti Mannisen valtakirja 29.1.2001,
 5. Laura Mannisen veltakirja,
 6. Sopimus 31.1.2001,
 7. Asiakirja sähköliittymän luovutuksesta ja siihen liittyvä valtakirja 
                merkintöineen puhelinvaltuutuksesta,
 8. Kauppakirja 31.1.2001,
 9. Kuitti 31.1.2001,
 10. Merita Pankki Oyj:n sitoumus 31.1.2001 sähklölaskuista,
 11. Kantajan kirje Laura Manniselle 7.7.2000,
 12. Haastehakemus 25.8.2000 Laura Mannisen täytäntöönpanoriidassa,
 13. Johtava velkaneuvoja Ritva Anttosen kirje Merita Pankki Oyj:lle 
                12.12.2000,
 14. Merita Pankki Oyj:n ilmoitus akordisopimuksesta 27.4.2001,
 15. Pekka Monosen kirje Laura Manniselle 8.1.2001,
 16. Pekka Monosen lasku oikeudelle Laura Mannisen täytäntöönpanoriita-asiassa 
                21.3.2001 (toimeksianto 846),
 17. Pekka Monosen kirje Laura ja Pertti Manniselle 21.3.2001,
 18. Laura Mannisen 16.3.2001 antama valtakirja,
 19. Lasku 18.5.2001 toimeksiannosta 846, joka vastaa kanteen laskua 
                1444,
 20. Lasku 18.5.2001 toimeksiannosta 834, joka vastaa kanteen laskua 
                1443,
 21. Pertti Mannisen sähköpostiviesti tyttärelleen,
 22. Viisi kantajan laskua vastaajalle ja yhteenveto 7 laskusta vuonna 
                2000,
 23. Laskujen 1443 ja 1444 saatekirje 31.5.2001.
 Henkilötodistelu 1. 
                Kantajan edustaja asianajaja Pekka Mononen todistelutarkoituksessa,2. Vastaaja Pertti Manninen todistelutarkoituksessa,
 3. Todistaja Lauri Johannes Kara
 4. Todistaja Ritva Terttu Kyllikki Anttonen.
 26
 5 TUOMION 
                PERUSTELUT Riidanalaisiksi kysymyksiksi asiassa ovat jääneet 
                ensinnä se, onko kantajan ja vastaajan välillä ollut sellainen toimeksiantosuhde, 
                jonka perusteella vastaaja olisi maksuvelvollinen ja toisaalta se, 
                onko asianajaja Mononen tehnyt sellaisia Pertti Mannisen asioihin 
                liittyviä toimenpiteitä, joista ei ole maksettu korvausta ja jotka 
                eivät olisi kuuluneet Laura Mannisellen myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin 
                piiriin. Näyttö ja näytön arviointi Laskuista nrot 1443 ja 1444 ilmeneviä toimenpiteitä 
                ja laskujen määriä ei sinänsä ole kiistetty, mutta asianosaiset 
                ovat olleet eri mieltä siitä, ovatko toimenpiteet liittyneet Laura 
                Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin vaiko siitä erillisiin 
                Pertti Mannisen asioihin. Jyväskylän käräjäoikeuden päätöksestä 
                nro 1720 ilmenee sinänsä se periaate, että maksuton oikeudenkäynti 
                myönnetään tiettyyn asiaan. Päätöksessä ei ole määrällisesti kohtuullistettu 
                asianajaja Monosen laskutusta, vaan kaikkia toimenpiteitä ei ole 
                hyväksytty Laura Mannisen asiaan liittyviksi. Pertti Mannisen Monoselle antaman valtakirjan perusteella 
                Monosella on ollut valtuudet neuvotella Mannisen asioista Merita 
                Pankki Oyj:n kanssa ja todisteet nrot 6-10 osoittavat sinänsä Monosen 
                toimineen Pertti Mannisenkin puolesta. Myös todistaja Karalle oli 
                syntynyt se käsitys, että Mononen toimi Pertti Mannisenkin asiamiehenä 
                eikä sen suhteen taikka Monosen toimenpiteistä ole myöhemminkään 
                ilmennyt erimielisyyttä. Käräjäoikeus katsookin, ettei Mannisen 
                oma kertomus erehtymisestä riitä horjuttamaan valtakirjan sanamuodon 
                perusteella saatavaa käsitystä Monosen valtuuksista asiassa. Asiassa 
                on ollut riidatonta, että Manninen oli itsekin hoitanut asioitaan 
                ja käynyt neuvotteluja, mitä osoittavat muun muassa todisteet 13, 
                18 ja 21 sekä todistaja Anttosen kertomus. Pekka Monosen kertoman mukaan Manniset ovat olleet 
                tuttuja hänen vaimonsa suvun kautta ja Mononen on hoitanut useita 
                heidän erilaisia asioitaan yli 10 vuoden aikana. Usein on ollut 
                kysymys Pertti Mannisen asioista, joihin Laura Manninen on jotenkin 
                liittynyt. Kysymyksessä on ollut kokonaisvaltainen neuvonta; Mononen 
                on käyttänyt ilmaisua ”toimeksiantojen virta”, jossa pääasiassa 
                Pertti Manninen on kysellyt neuvoja puhelimitse. Pertti Manninen 
                oli ollut yhteydenottajana myös Laura Mannisen saatavan valvonnassa. Monosen mukaan maksuton oikeudenkäynti oli saatu 
                Laura Mannisen täytäntöönpanoriitaan ja käräjäoikeuden päätös palkkiosta 
                on ollut aivan oikea. Mononen oli ollut yhteydessä asian ratkaiseeseen 
                käräjätuomariin ja jättänyt käräjäoikeuden ratkaistavaksi sen, mitkä 
                toimenpiteet voitaisiin maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin hyväksyä. 
                Hänen mielestään myös Pertti Manniselle oli tullut selväksi, ettei 
                kaikki voi siihen sisältyä. Mononen on todennut, että Laura Mannisen kiinteistön 
                kauppa oli ollut Pertti Mannisen akordisopimuksen ehtona eikä toisin 
                päin. Mikäli Mononen olisi toiminut asiassa yksin Laura Mannisen 
                asiamiehenä pelkästään hänen etujaan ajaen, tämänkaltainen kuvio 
                olisi aiheuttanut Laura Manniselle vain vahinkoa. Laura Manninen 
                ei ollut hyötynyt asiasta, vaan  27
 6 uhrautunut poikansa hyväksi, jolloin tämä oli vapautunut 
                suuresta määrästä velkojaan. Laskutuksestaan Mononen on todennut 
                merkitsevänsä toimenpiteet päivittäin tietokoneelle ja jos asiakkaalla 
                on auki useita asioita, toimenpiteen kohdistaminen voi olla vaikeaa 
                esimerkiksi jos yhdessä puhelussa on käsitelty vaikkapa kolmea eri 
                asiaa. Pertti Manninen on kertonut tapahtumista, kuten 
                edellä vastauksen perusteissa on jo selostettu. Mannisen kertoman 
                mukaan asiassa oli sovittu, ettei Laura Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin 
                piiriin laiteta mitään ylimääräistä, vaan Pertti Manninen hoitaa 
                itse siihen kuulumattomat toimenpiteet. Akordisopimukseen johtaneen 
                sovintoesityksen hän oli neuvotellut velkaneuvoja Anttosen kanssa. 
                Kaikki puhelut Monoselle olivat liittyneet Laura Mannisen täytäntöönpanoriitaan, 
                samoin kuin Pertti Mannisen omien asiakirjojen toimittaminen Monoselle, 
                joka kyllä oli etsinyt ostajia kiinteistölle. Manninen oli tietoisesti 
                erotellut Monoselle soittamistaan puheluista pois omat asiansa. 
                Mannisen mielestä kaikki akordiinkiin liittyneet toimet ovat itse 
                asiassa olleet osa Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan sopimista. 
                Manninen on kertonut valtakirjansa olleen tarkoitettu vain allekirjoitusta 
                varten ja kiistänyt antaneensa lupaa sähköliittymän siirtämiseen, 
                koska oli itse jo varannut rahat siihen. Manniselle oli vasta 18.5.2001 laskujen 
                saavuttua selvinnyt, että Mononen katsoo jotain olevan vielä maksamatta. Todistaja Karan mukaan ensimmäinen sovintoehdotus 
                oli tullut velkaneuvojalta ja sen ensimmäisenä ehtona oli täytäntöönpanoriidan 
                lopettaminen. Kara oli keskustellut asioista Pertti Mannisen kanssa 
                puhelimitse ja Monosen kanssa, joka oli hoitanut pakkohuutokaupan 
                ja siihen liittyvät toimet. Kyseessä oli ollut hankala prosessi, 
                eikä ratkaisua olisi syntynyt sellaisenaan alkuperäisen sovintoehdotuksen 
                mukaisena. Karalle oli tullut se käsitys, että Mononen oli toiminut 
                myös Pertti Mannisen asiamiehenä ja että Pertti Manninen oli hyväksynyt 
                muun muassa sähköliittymän siirron edellyttäen, että pankki maksaa 
                rästit. Karan mielestä Monosella oli ollut asiakokonaisuudessa merkittävä 
                rooli Mannisten asioiden ja intressien nivoutuessa yhteen. Todistaja Anttosen mukaan sovintoesitys pankille 
                oli syntynyt kirjeenvaihdolla Pertti Mannisen kanssa ja teksti oli 
                heidän yhdessä muotoilemaansa. Anttosen tieten Mononen ei ollut 
                osallistunut Pertti Mannisen velkajärjestelyasiaan. Monosen ja Mannisen kertomuksia arvioitaessa käräjäoikeus 
                katsoo, että Monosen kertomusta Pertti ja Laura Mannisen asioiden 
                liittymisestä kiinteästi toisiinsa ja niiden erottelemisen mahdottomuudesta 
                Pertti Mannisen yhteydenotoissa ei ole aihetta epäillä. Ottaen huomioon 
                Mannisen esiintyminen oikeudessa ja hänen keskeiset intressinsä 
                asiakokonaisuudessa käräjäoikeus ei ole pitänyt uskottavana väitettä 
                siitä, että hän olisi kyennyt Monoselle soittaessaan selkeästi erottelemaan 
                ja poissulkemaan omat asiansa äitinsä asioista. Sen vuoksi ja ottaen 
                huomioon asianosaisten pitkähkön neuvontasuhteen on myös ymmärrettävää, 
                ettei Mononen ole kyennyt yksilöimään selkeää toimeksiantoajankohtaa 
                kullekin asialle. Hänen on kuitenkin katsottava antaneen järkevän 
                selityksen myös laskujen numerointien ja otsikoiden muuttumisille 
                omaan laskutuskäytäntöönsä liittyen. Todisteena 23 esitetyssä saatekirjeessä 
                Mononen on selostanut 28
 7 laskujen muodostumista ja sitä, miksi niillä näkyvät 
                myös aiemmat, jo maksetut toimenpiteet. Asioiden yhteydet huomioiden 
                on ollut luonnollista, että siinä vaiheessa kun Laura Manniselle 
                oli myönnetty maksuton oikeudenkäynti täytäntöönpanoriitaan, asianosaisten 
                kesken aiemmin vallinnutta todisteesta 22 ilmenevää laskutuskäytäntöä 
                ei ole jatkettu, vaan on odotettu, mitä toimia maksuttoman oikeudenkäynnin 
                piiriin voidaan katsoa sisältyvän. Käräjäoikeus katsoo, että esitetty näyttö tukee 
                enemmän kantajan kantaa siitä, että Pertti Mannisen akordisopimus 
                on ollut asiakokonaisuuden keskeisin ydin ja Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan 
                sopiminen on ollut sen alaehtona. Todistaja Karan mukaan Monosen 
                rooli asiassa on ollut merkittävä ja asian lopputulos sekä Pertti 
                ja Laura Mannisen siinä saadut hyödyt huomioiden on pidettävä ilmeisenä, 
                ettei Mononen ole voinut ajaa asiassa pelkästään Laura Mannisen 
                etuja. Monosen läsnäolo ja toimet pakkohuutokauppatilaisuudessa 
                eivät myöskään olisi selitettävissä pelkästään Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan 
                sopimisella, vaan kyseessä on selvästi ollut Pertti Mannisen velkaantumisongelman 
                ratkaisuun tähtäävä toiminta. Vaikka Pertti Manninen on osin hoitanut 
                asioitaan itsekin, hänen on katsottava olevan maksuvelvollinen niistä 
                toimenpiteistä ja neuvonnasta, joita Mononen on hänen hyväkseen 
                tehnyt. Kun laskujen mukaisia toimia ja määriä ei ole kiistetty, 
                Manninen on vastuussa niiden maksamisesta sellaisenaan. Oikeudenkäyntikulut Pertti Manninen on hävinnyt asian ja on oikeudenkäymiskaaren 
                pääsäännön mukaisesti velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Manninen on vedonnut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 
                8a §:n mukaiseen asian oikeudelliseen epäselvyyteen oikeudenkäyntikulujen 
                kuittaamiseksi puolin ja toisin. Mainittua lainkohtaa koskevien 
                lain esitöiden (hallituksen esitys 107/1998) mukaan alentamisvaatimukselle 
                on esitettävä yksilöidyt perustelut. Lainkohdan soveltaminen edellyttäisi 
                nimenomaan oikeudellista – ei näytöllistä epäselvyyttä. Hallituksen 
                esityksessä on todettu, että säännös on tarkoitettu sovellettavaksi 
                vain poikkeustilanteissa ja soveltamisen kynnys on asetettava suhteellisen 
                korkeaksi. Manninen ei ole tarkemmin perustellut vaatimustaan 
                oikeudenkäyntikulujen kuittaamisesta asian epäselvyyden perusteella. 
                Edellä näytön arvioinnissa selostetut seikat huomioiden käräjäoikeus 
                katsoo, ettei riitaan ole liittynyt erityistä oikeudellista epäselvyyttä, 
                vaan enemmänkin kysymys on ollut asianosaisten esittämän näytön 
                arvioinnista. Näin ollen voittaneelle osapuolelle on tuomittava 
                täysi korvaus oikeudenkäyntikuluistaan. Kantajan avustajan laskusta ilmeneviä toimenpiteitä 
                on pidetty asiassa tarpeellisina ja niistä muodostuneita oikeudenkäyntikuluja 
                määrältään kohtuullisena. Myös asianajaja Monosen asianosaiskulujen 
                määrää on pidetty kohtuullisena ottaen huomioon hänen ammattiinsa 
                liittyvän asiantuntemuksen asian hoitamisessa. Monosen itse tekemät 
                toimenpiteet olisivat avustajan tekeminä voineet sisältyä hänenkin 
                laskuunsa. 29
 8 TUOMIOLAUSELMA Pertti Manninen velvoitetaan maksamaan Asianajotoimisto 
                Pekka Mononen Ky:lle: 1. laskun nro 1443 pääomaa 1.213,90 euroa ja arvonlisäveroa 
                267,06 euroa eli yhteensä 1.480,96 euroa viivästyskorkoineen 7.6.2001 
                lukien, 2. laskun nro 1444 pääomaa 2.064,51 euroa ja sille 
                arvonlisäveroa 454,19 euroa eli yhteensä 2.518,70 euroa viivästyskorkoineen 
                7.6.2001 lukien, sekä 3. oikeudenkäyntikulujen korvauksena avustajan palkkio 
                ja kulut 4.683,24 euroa (sisältää arvonlisäveroa 870,18 euroa) sekä 
                Pekka Monosen omat kulut 1.265,20 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa), 
                molemmat määrät viivästyskorkoineen 30.9,2002 lukien. Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista 
                viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassaoleva korkolain 
                mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Lainkohdat Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 § ja 8 §. MUUTOKSENHAKU Muutoksenhakuohjeet liitteenä. Harri HeikkiläHarri Heikkilä
 Käräjätuomari
 TYYTYMÄTTÖMYYDEN 
                ILMOITUS Määräajassa on vastaaja Pertti Manninen ilmoittanut 
                tyytymättömyyttä koko tuomioon. Määräpäivä valituksen tekemiselle viimeistään:Maanantai 30.9.2002
 Irene LehtonummiIrene Lehtonummi
 Toimistosihteeri
 Oikein jäljennetyksi todistanJyväskylän käräjäoikeudessa
 lokakuun 8 päivänä 2002
 Auli HuttunenAuli Huttunen
 toimistosihteeri
 Liitetty (epäselvä) todistus liite 1kertymätodistus liite 2 ei kertymiä
 (epäselvä) 530 /33 /03-6
 Jyväskylä ulosottovirasto 3.2.2004
 Mirja 
                TiainenMirja Tiainen
 Toimistosihteeri
 
 --
 
 |