|  
 Kuva. 
              "Hämärä laskeutuu talvisena iltana täysikuun aikaan". 
               Pertti Manninen. Kuva.
 
 Antti 
                Herliniä koskeva Helsingin Sanomien tietovuoto ei selvinnyt. Pääkirjoitus.
 
 Pukki kaalimaanvartijana (osa x)  eli "Keskusrikospoliisi: Herlinin 
                    epäilemistä rikoksista ei näyttöä. Antti Herlin 
                    halusi selvityttää uutisen lähteet." Helsingin Sanomat.
 
 Rikoskomisario Tero Haapalan 
                    omituista tulkintaa rikoksesta ja näytöstä.
 
 Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin 
                  Sanomat (kollektiivikirjoittaja). Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä 
                  rikoksista ei näyttöä. Perjantaina 2006-12-15.
 "Rikoskomisario Tero Haapala kertoi torstaina, että väitettyä vuotajaa ei ole saatu 
                  selville eli näyttöä rikoksesta ei ole. Samalla poliisi 
                  päätti lopettaa esitutkinnan, jossa noin kymmentä ihmistä 
                  epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta. Käytännössä Antti Herlin halusi selvityttää 
                  Helsingin Sanomien uutisen lähteet, minkä vuoksi myös 
                  yhtä Helsingin Sanomien toimittajaa kuulusteltiin todistajana."
 
 Mikäli rikoskomisario on todella näin kertonut tutkinnan tuloksesta 
                  Helsingin Sanomille, herää kysymys. Onko rikos vasta silloin 
                  rikos, jos tekijä saadaan kiinni. Toisin sanoen, jos kadulla silminnäkijöiden 
                  nähden tuntematon mies iskee jonkun puukolla kuoliaaksi, eikä 
                  tätä iskijää saada kiinni, niin mitään 
                  rikosta ei ole tapahtunutkaan. Tapahtui vain siis jonkinlainen sattumus?
 
 Toinen mielenkiintoinen seikka ilmenee myös tästä em. 
                  uutisen tekstipätkästä: "Helsingin Sanomien toimittajaa 
                  kuulusteltiin todistajana". Miksi ei tekijänä? Lehdellähän 
                  ja toimittajalla on lähdesuoja. Tiedon lähdettä ei tarvitse 
                  paljastaa, mutta siitä huolimatta  tässä nimettömän 
                  kirjoittajan uutisessa mainittu nimetön toimittaja ja nimellä 
                  varustettu lehden vastaava päätoimittaja Janne 
                    Virkkunen ovat syyllistyneet rikokseen, virkasalaisuuden rikkomiseen 
                  julkistaessaan virkasalaisuuden piiriin kuuluvan tiedon. Suomen lain 
                  mukaan heidät pitäisi tuomita "kanssarikollisina". Helsingin 
                  Sanomien onneksi varsinaista tekijää ei saatu kiinni ja näin 
                  SanomaWSOY konserniin kuuluva Helsingin Sanomat pääsi jälleen 
                  kuin koira veräjästä.
 
 Tässä viittaus jäälleen tarkoittaa SanomaWSOY:n 
                  rikosta, jossa Ilta-Sanomat julkaisi ulkoministeriön salaisia asiakirjoja 
                  Jäätteenmäki-Manninen-tapauksessa. Nettisanomat:  
                  SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä.
 http://www.nettisanomat.fi/2004/03/25/etusivu.htm
 
 
 
 Taustaa:
 Nettisanomat julkaisi sunnuntaina 2006-02-12  Helsingin Sanomien 
                ja Keskisuomalaisen versiot Antti Herlinin tutkintapyynnöstä 
                vertaillen niitä ja kirjoittaen sitten heti perään kommentin 
                eli pääkirjoituksen tästä vertailusta: Tietovuotoja. 
                Kommentti eli pääkirjoitus.
 http://www.nettisanomat.com/2006/02/12/etusivu.htm#kuinka
 
 
    
 Kuinka kaksi lehteä, 
                  Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen, kirjoittivat Antti Herlinin tutkintapyynnöstä 
                  koskien viranomaisten vuototoimintaa.
 
 Tässä vertailut peräkkäin, Keskisuomalainen. Talous. 
                    Lauantaina 11.02.2006. ja Helsingin Sanomat. Talous. Lauantaina 11.02.2006. 
                    Alkuperäisessä jutussa vertailut olivat vierekkäin. Lehtien 
                    nimet lyhennettyinä Kes ja HS.
 
 Kes: Antti Herlin syyttää 
                      viranomaisia tietovuodosta.
 HS: Antti Herlin teki tutkintapyynnön 
                      viranomaisista.
 
 Kes: “Koneen pääjohtaja luki ensimmäiseksi lehdestä, 
                    että häntä epäillään vakavasta sisäpiiririkoksesta.
 HS: Koneen pääjohtaja epäilee Ratan ja poliisin vuotaneen 
                    tietoja häntä koskeneesta rikosilmoituksesta.
 
 Kes: Helsinki Ulla-Maija Hamunen / STT
 HS: STT-HS
 
 Kes: Koneen pääjohtaja Antti 
                      Herlin epäilee viranomaisten toimineen vastoin lakia, kun 
                    häneen kohdistuneet sisäpiiririkosepäilyt vuosivat julkisuuteen. 
                    Herlin sai lukea epäilyistä Helsingin Sanomista viime toukokuun 
                    lopulla.
 HS: Koneen pääjohtaja Antti 
                      Herlin epäilee viranomaisten toimineen vastoin lakia, kun 
                    häneen kohdistuneet sisäpiiririkosepäilyt vuotivat julkisuuteen. 
                    Herlin sai lukea häneen kohdistuvasta esitutkinnasta Helsingin 
                    Sanomista viime toukokuun lopulla.
 
 Kes: Rahoitustarkastus oli antanut epäilyt Herlinin osakekaupoista 
                    poliisin tutkittavaksi kesäkuussa 2003. Herlin jätti tutkintapyynnön 
                    poliisille viranomaisten toimista perjantaina.
 HS: Ensimmäinen uutinen Herlinien-suvun Partek-kaupoista julkaistiin 
                    Helsingin Sanomissa tosin jo elokuussa 2002.
 
 Kes: Valtakunnansyyttäjä päätti viimeviikolla, että 
                    hän ei nosta syytettä Partekin ja Koneen osakkeilla tehdyistä 
                    kaupoista vuosina 2001-2002. Rahoitustarkastus epäili Herlinin 
                    tienneen jo tuolloin, että Kone kaavailee Partekin hankintaa. (Puuttuu). Kone teki julkisen ostotarjouksen Partekista toukokuussa 
                    2002.
 HS: Valtakunnansyyttäjä päätti viime viikolla, että 
                    hän ei nosta syytettä Partekin ja Koneen osakkeilla tehdyistä 
                    kaupoista vuosian 2001-2002. Rahoitustarkastus ja poliisi epäilivät 
                    Herlinin tienneen jo tuolloin, että Kone kaavailee Partekin hankintaa. 
                    Kone teki julkisen ostotarjouksen Partekista toukokuussa 2002.
 
 Kes: Herlin ei itse tullut perjantaina julkisuuteen, vaan oli antanut 
                    puhevaltuudet asianajajalleen Kai Kotirannalle.
 HS: Herlin ei itse tullut perjantaina julkisuuteen, vaan oli antanut 
                    puhevaltuudet asianajajalleen Kai Kotirannalle.
 
 Kes: - Länsimaisen oikeusjärjestykseen ei voi kuulua se, että 
                    vakavasta arvopaperirikoksesta epäilty joutuu lukemaan siitä 
                    ensimmäiseksi Helsingin Sanomien etusivulta, Kotiranta selvitti.
 HS: “Länsimaiseen oikeusjärjestykseen ei voi kuulua, 
                    että vakavasta arvopaperimarkkinarikoksesta epäilty joutuu 
                    lukemaan siitä ensimmäiseksi Helsingin Sanomien etusivulta”. 
                    Kotiranta selvitti.
 
 Kes: Asian vakavuuden vuoksi Herlin haluaa perinpohjaisesti selvittää 
                    viranomaisten ja muiden henkilöiden toiminnan lainmukaisuuden.
 HS: Herlin haluaa perinpohjaisesti selvittää viranomaisten 
                    toiminnan lainmukaisuuden, ja teki siksi tutkintapyynnön keskusrikospoliisille 
                    Rahoitustarkastuksesta ja poliisista.
 
 Kes: - Kun keskustelin tästä asiasta päämieheni 
                    kanssa eilen illalla, hän sanoi, että enää huonommin 
                    häntä ei voisi viranomaisten puolelta kohdella. Sen takia 
                    on syytä selvittää, onko kaikki mennyt niin kuin pitää. 
                    Kotiranta sanoi.
 HS: “Päämieheni sanoi, että enää huonommin 
                    häntä ei voisi viranomaisten puolelta kohdella”, Kotiranta 
                    sanoo.
 
 Kes: Rikoskomisario Tero Haapala kertoi vain, että keskusrikospoliisi on saanut Herlinin tutkintapyynnön. 
                    Valtakunnansyyttäjän odotetaan päättävän 
                    poliisin toimintaa tutkivasta syyttäjästä aikaisintaan 
                    ensi viikon alussa.
 HS: (Puuttuu).
 
 Kes; Perjantain Suomen Kuvalehdessä Herlin itse luonnehti viranomaisten 
                    toimintaa “kafkamaiselsi”. Erityisen ihmeissään 
                    hän on Ratan toiminnasta. Syyttäjälle hän antaa 
                    kiitoksia rivakasta ja asiantuntevasta toiminnasta.
 HS: Suomen Kuvalehdessä Herlin itse luonnehti viranomaisten toimintaa 
                    “kafkamaiseksi”. Erityisen ihmeissään hän 
                    on Rahoitustarkastuksen Ratan toiminnasta.
 
 Kes: Herlin hämmästelee esimerkiksi sitä, että Rata 
                    alkoi jarruttaa Koneen ja Cargotechin listautumisvalmisteluja viime 
                    keväänä. Konetta oltiin tuolloin pilkkomassa kahtia.
 HS: (Puuttuu).
 
 Kes: - Juuri samana päivänä, kun listautumisesitteet 
                    piti hyväksyä Ratassa, tulikin juttu lehteen. Ratan menettely 
                    on syytä selvittää, Herlin sanoi.
 HS: (Puuttuu).
 
 Kes: Hän arvioi suhtautuneensa aluksi epäilyihin liian kevyesti, 
                    koska tiesi olevansa syytön. Hänen mukaansa tiedot tutkinnasta 
                    Helsingin Sanomille on voinut antaa vain Rata tai poliisi.
 HS: Herlinin mukaan tiedot tutkinnasta Helsingin Sanomille on voinut 
                    antaa vain Rata tai poliisi.
 
 Kes: Kotiranta korosti, että Herlin on tehnyt tutkintapyynnön 
                    omissa nimissään eikä se liity mitenkään Koneeseen. 
                    Syyteharkinnassa oli myös Herlinin sijoitusyhtiön Security 
                    Tradingin toimitusjohtaja ja Koneen hallituksen sihteerin Tapio 
                      Hakakarin toiminta. Syyttäjä ei vienyt oikeuteen myöskään 
                    Hakakarin toimintaa. Osakekaupat tehtiin sijoitusyhtiön nimissä.
 HS: (Puuttuu).
 
 Kes: Kotiranta korosti, ettei Herlin tutkintapyyntö ollut sidoksissa 
                    valtakunnansyyttäjän syyttämättä jättämispäätökseen. 
                    - Hän olisi halunnut selvittää tämän kaikissa 
                    tapauksissa.
 HS: (Puuttuu).
 
 Kes: (Puuttuu).
 HS: Kotirannan mukaan Herlinillä ei ole mitään syytä 
                    kyseenalaistaa arvopaperimarkkinoiden valvonnan ja siihen liittyvän 
                    tutkinnan tarvetta. Ne kuuluvat toimiviin arvopaperimarkkinoihin. Kritiikki 
                    kohdistuu siihen, miten se on Suomessa hoidettu.
 
 Kes: Rata haluaa myös vuodon selvittämistä. Rahoitustarkastus 
                    (Rata) pitää tärkeänä Koneen pääjohtajan 
                    osakekaupoista syntyneen tietovuodon perinpohjaista selvittämistä. 
                    Ratan apulaisjohtaja Anneli Tuominen sanoi perjantaina Ratan käyneen moneen kertaan menettelytapansa 
                    läpi eikä niissä pitäisi olla puutteita.
 HS: Rahoitustarkastus pitää tärkeänä tietovuodon 
                    perinpohjaista selvittänmistä. Ratan apulaisjohtaja Anneli 
                      Tuominen sanoi perjantaina Ratan käyneen moneen kertaan 
                    menettelytapansa läpi eikä niissä pitäisi olla puutteita.
 
 Kes: Hän toivoo , että tiedot vuotanut henkilö selviää 
                    tutkinnassa. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun tieto 
                    tutkinnassa olevista asioista on tullut julkisuuteen.
 HS: Hän toivoo, että tiedot vuotanut henkilö selviää 
                    tutkinnassa. (Puuttuu).
 
 Kes: Tuomisen mukaan Ratan toimintatapaan kuuluu “äärettömän 
                    tuomitseva asenne tietovuotoihin”, sillä ne vaarantavat epäilyn 
                    oikeusturvan ja vaikeuttavat poliisitutkintaa.”
 HS: Tuomisen mukaan Rata pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että 
                    poliisilla on työrauha. Tämän vuoksi Rata on välillä 
                    napit vastakkain median kanssa, koska se julkistaa yleensä vain 
                    tutkittavana tai epäilyn alla olevien tapausten määrän.
 
 Kes. Kuvateksti: “Antti Herlin”. Jutun sijainti: kuusi palstaa 
                    ylhäällä sivulla 15. Kuva 1 palsta.
 Keskisuomalainen. Talous. Lauantaina 11.02.2006.
 HS. Antti Herlin teki tutkintapyynnön viranomaisista. Jutun sijainti 
                    ja koko: kaksi palstaa alhaalla sivulla B7. Helsingin Sanomat. Talous. 
                    Lauantaina 11.02.2006.
 
 Välitön kommentti  edellä mainittuihin juttuihin.
 
 Nettisanomat sunnuntaina 12.02.2006.
 Tietovuotoja. Kommentti eli 
                      pääkirjoitus.
 
 Tämä on jo ainakin toinen kerta, kun Helsingin Sanomat muuttaa 
                    STT:n uutista niin ,että lehti ei julkaise jutussa mainitun poliisimiehen 
                    nimeä: Tero Haapala. Haapalahan 
                    tuli kuuluisaksi Bodom-jutun selvittelyssä, silloin kyllä 
                    nimi mainittiin myös Helsingin Sanomissa.
 
 Vuotaminen salassa pidettävästä asiasta on raskas rikos. 
                    Se on virkasalaisuuden rikkomista ja siitä voi saada vankeusrangaistuksen. 
                    Helsingin Sanomat jättää häveliäästi kertomatta, 
                    että jos vuotaja saataisiin selville, niin lehti itsekin olisi 
                    syyllistynyt rikokseen ja tuomittaisiin osallisuudesta yhtä kovaan 
                    rangaistukseen. Lehden tekemästä rikoksesta joutuu vastuuseen 
                    vastaava päätoimittaja. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja 
                    on Janne Virkkunen.
 
 Tapaus muistuttaa aika paljon Irak-vuoto-jupakkaa, jossa Anneli 
                      Jäätteenmäki jäi tuomitsematta, mutta asiakirjojen 
                    salassapitorikkomuksesta presidentin avustaja tuomittiin. Mikäli 
                    iltapäivälehtiin vuotaja olisi saatu selville, asiahan jäi 
                    selvittämättä, niin lehtien päätoimittajat 
                    olisivat joutuneet vastuuseen salaisten asiakirjojen julkaisemisesta. 
                    Lue tarkemmin juttu: “SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä”.
 
 Partek-kaupoista ja valtionomaisuuden myymisestä “edullisesti 
                    “ Kone Oy.lle Nettisanomat kertoi mm. jutussa  “Kone 
                    sai Partekin puoli-ilmaiseksi“. Valtion taholta kaupan neuvotteli 
                    ministerin vastuulla lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka 
                      Mönkäre, ex-ministeri ja ex-kansanedustaja, joka on 
                    nyt ehtinyt siirtyä palkkiovirkaan ja päästä pois 
                    eduskunnasta, siis kaiken selvittelyn ulkopuolelle!
 
 Sunnuntaina 12.02.2006 Pertti Manninen. päätoimittaja (vastaava).
 
 Linkit:
 
 “Kone sai Partekin puoli-ilmaiseksi“.
 http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/talouskone.htm
 
 “SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä”.
 http://www.nettisanomat.fi/2004/03/25/etusivu.htm
 
 
 
 Ja nyt siis joulukuussa 2006 Keskusrikospoliisi väittää, 
                että "Herlinin epäilemistä rikoksista ei ole näyttöä" 
                Helsingin Sanomien mukaan. Keskisuomalainen ei ollut käytettävissä 
                tätä kirjoitettaessa.
 
 Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin 
                Sanomat (kollektiivikirjoittaja). Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä 
                rikoksista ei näyttöä. Perjantaina 2006-12-15. Juttu 
                kokonaisuudessaan:
 
 "Keskusrikospoliisi: 
                  Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä.
 
 Antti Herlin halusi selvittää 
                  uutisen lähteet.
 
 Keskusrikospoliisi ei ole löytänyt näyttöä 
                rikoksesta, johon koneen pääjohtaja Antti 
                  Herlin epäili poliisin ja rahoitustarkastuksen syyllistyneen. 
                Herlin väitti viranomaisten toimineen vastoin lakia, kun häneen 
                kohdistuneet sisäpiiririkosepäilyt vuotivat julkisuuteen. 
                Herlin sai lukea häneen kohdistuvasta esitutkinnasta Helsingin 
                Sanomista toukokuun 2005n lopulla. Asia oli uutinen hänelle itselleenkin.
 
 Rikoskomisario Tero Haapala kertoi torstaina, että väitettyä vuotajaa ei ole saatu 
                selville eli näyttöä rikoksesta ei ole. Samalla poliisi 
                päätti lopettaa esitutkinnan, jossa noin kymmentä ihmistä 
                epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta. Käytännössä 
                Antti Herlin halusi selvityttää Helsingin Sanomien uutisen 
                lähteet, minkä vuoksi myös yhtä Helsingin Sanomien 
                toimittajaa kuulusteltiin todistajana.
 
 Herlin toimitti torstaina julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan hän 
                harkitsee oikeudellisia jatkotoimenpiteitä. Tällöin "selvitettäväksi 
                tulisi Rahoitustarkastuksen ja muiden viranomaisten viranomaistoiminnan 
                laillisuus ja asianmukaisuus tietovuotoasiassa muutoin kuin rikosoikeudellisesti 
                arvioituna", asianajaja Kai Kotirannan allekirjoittamassa tiedotteessa sanotaan.
 
 Herlin harkitsee samalla vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä 
                häneen "aiheettomasti kohdistuneen rikosepäilyn, esitutkinnan 
                ja syyteharkinnan aiheuttaman vahingon korvaamiseksi". Elinkeinoelämän 
                keskusliiton puheenjohtajana aloittava Herlin harkitsee siis siviilikanteen 
                nostamista rahoitusmarkkinoita valvovaa Rataa ja Helsingin poliisia 
                vastan.
 
 Valtakunnansyyttäjä päätti viime vuonna, että 
                hän ei nosta syytettä Herliniä ja Koneen hallituksen 
                sihteeriä Tapio Hakakaria vastaan. Syyttäjä ei löytänyt riittävää 
                näyttöä törkeästä sisäpiiritiedon 
                väärinkäytöstä. Rahoitustarkastus ja poliisi 
                epäilivät Herlinin ja Hakakarin tienneen jo 2001-2002, että 
                Kone kaavailee Partekin hankintaa. He ostivat tuolloin Partekia Herlinien 
                sukuyhtiön salkkuun. Kone teki julkisen ostotarjouksen Partekista 
                toukokuussa 2002 ja Partekin kurssi nousi reippaasti."
 
 Kuva: Antti Herlin.
 Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin Sanomat (kollektiivikirjoittaja). 
                Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä. 
                Perjantaina 2006-12-15.
 
 
 
 Toisto:
 
 Antti 
                    Herliniä koskeva Helsingin Sanomien tietovuoto ei selvinnyt. Pääkirjoitus.
 
 Pukki kaalimaanvartijana (osa x.)  eli "Keskusrikospoliisi: 
                      Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä. 
                      Antti Herlin halusi selvityttää uutisen lähteet."
 
 Rikoskomisario Tero Haapalan 
                        omituista tulkintaa rikoksesta ja näytöstä.
 
 Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin Sanomat (kollektiivikirjoittaja). 
                      Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä. 
                      Perjantaina 2006-12-15.
 "Rikoskomisario Tero Haapala kertoi torstaina, että väitettyä vuotajaa ei ole saatu 
                      selville eli näyttöä rikoksesta ei ole. Samalla poliisi 
                      päätti lopettaa esitutkinnan, jossa noin kymmentä ihmistä 
                      epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta. Käytännössä 
                      Antti Herlin halusi selvityttää Helsingin Sanomien uutisen 
                      lähteet, minkä vuoksi myös yhtä Helsingin Sanomien 
                      toimittajaa kuulusteltiin todistajana."
 
 Mikäli rikoskomisario on todella näin kertonut tutkinnan tuloksesta 
                      Helsingin Sanomille, herää kysymys. Onko rikos vasta silloin 
                      rikos, jos tekijä saadaan kiinni. Toisin sanoen, jos kadulla silminnäkijöiden 
                      nähden tuntematon mies iskee jonkun puukolla kuoliaaksi, eikä 
                      tätä iskijää saada kiinni, niin mitään 
                      rikosta ei ole tapahtunutkaan. Tapahtui vain siis jonkinlainen sattumus?
 
 Toinen mielenkiintoinen seikka ilmenee myös tästä em. 
                      uutisen tekstipätkästä: "Helsingin 
                      Sanomien toimittajaa kuulusteltiin todistajana". Miksi ei tekijänä? 
                      Lehdellähän ja toimittajalla on lähdesuoja. Tiedon lähdettä 
                      ei tarvitse paljastaa, mutta siitä huolimatta  tässä 
                      nimettömän kirjoittajan uutisessa mainittu nimetön toimittaja 
                      ja nimellä varustettu lehden vastaava päätoimittaja Janne 
                        Virkkunen ovat syyllistyneet rikokseen, virkasalaisuuden rikkomiseen 
                      julkistaessaan  virkasalaisuuden piiriin kuuluvan tiedon. Suomen 
                      lain mukaan heidät pitäisi tuomita "kanssarikollisina". Helsingin 
                      Sanomien onneksi varsinaista tekijää ei saatu kiinni ja näin 
                      SanomaWSOY konserniin kuuluva Helsingin Sanomat pääsi jälleen 
                      kuin koira veräjästä.
 
 Tässä viittaus jäälleen tarkoitta SanomaWSOY:n rikosta, 
                      jossa Ilta-Sanomat julkaisi ulkoministeriön salaisia asiakirjoja 
                      Jäätteenmäki-Manninen-tapauksessa. Nettisanomat  
                      SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä
 http://www.nettisanomat.fi/2004/03/25/etusivu.htm
 
 Tämä kokonaisuus on tänään pääkirjoitus: 
                      Pukki kaalimaanvartijana (osa x.)  eli "Keskusrikospoliisi: Herlinin 
                      epäilemistä rikoksista ei näyttöä. Antti Herlin 
                      halusi selvityttää uutisen lähteet." Helsingin Sanomat. 
                      Rikoskomisario Tero Haapalan omituista tulkintaa rikoksesta ja näytöstä.
 
 Lauantaina 2006-12-16 Pertti Manninen
 
 PS. Jutun kirjoittamisen jälkeen pienellä etsimisellä 
                      netistä löytyi jutussa mainittu tiedote.
 Sama.
 
 
 
 Liite
 
 http://www.kauppalehti.fi/4/i/yritykset/stttp/tiedote.jsp?
 selected=kaikki&oid=20061201/11661011824490
 
 Lehdistötiedotteet: STT:n tiedotepalvelu
 
 *** Tiedote: 
                  Security Trading Oy: ANTTI HERLIN HARKITSEE JATKOTOIMENPITEITÄ 
                  TIETOVUOTOASIASSA ***
 
 Torstai 14.12.2006 14:59 Kauppalehti Online
 
 ****STT-TIEDOTEPALVELU****
 
 Keskusrikospoliisi on suorittanut esitutkinnan Herlinin 10.2.2006 vireille 
                laittamaan tietovuotoasiaan liittyen. Tietovuoto koski salassa pidettävää 
                esitutkintaa toukokuussa 2005, jonka perusteella syyteharkinnassa todettiin 
                myöhemmin, ettei Herlin ole syyllistynyt asiassa mihinkään 
                rikokseen. Keskusrikospoliisin tietovuotoasiaa koskeva esitutkinta on 
                päättynyt eikä Herliniä koskeneen salassa pidettävän 
                tiedon vuotanutta henkilöä ole pystytty selvittämään. 
                Asia ei etene syyteharkintaan, koska rikoksen tekijää ei saatu 
                selville.
 
 Esitutkinnan yhteydessä selvisi muun muassa, että Rahoitustarkastus 
                oli tietoinen Herliniä koskevasta esitutkinnasta hyväksyessään 
                Kone Oyj:n jakautumisesitteen joulukuussa 2004. Tutkinnan kohteena ollut 
                tietovuoto tapahtui puolestaan samana päivänä 23.5.2005, 
                kun Rahoitustarkastus hyväksyi KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n listalleottoesitteet.
 
 Esitutkinnan päätyttyä Antti Herlin harkitsee oikeudellisia 
                jatkotoimenpiteitä, jolloin selvitettäväksi tulisi Rahoitustarkastuksen 
                ja muiden viranomaisten viranomaistoiminnan laillisuus ja asianmukaisuus 
                tieto-vuotoasiassa muutoin kuin rikosoikeudellisesti arvioituna. Samalla 
                Herlin harkitsee vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä häneen 
                aiheettomasti kohdistuneen rikosepäilyn, esitutkinnan ja syyteharkinnan 
                aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.
 
 Herlin pyysi Keskusrikospoliisia selvittämään sen, kuka 
                on syyllistynyt rikokseen Herliniä koskeneen salassa pidettävän 
                esitutkinnan vuodettua julkisuuteen Helsingin Sanomissa 23.5.2005, jolloin 
                muun muassa Herlin sai itse tiedon häntä koskeneesta aiheettomasta 
                rikosepäilystä (törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö).
 
 Valtakunnansyyttäjänvirasto teki Herliniä koskevan syyttämättäjättämispäätöksen 
                2.2.2006. Herliniä koskenut rikosepäily oli aiheeton eikä 
                Herlinin toimissa todettu olleen mitään moitittavaa.
 
 "On selvää, että pääjohtaja, hallituksen puheenjohtaja 
                Herliniä koskeneen salassa pidettävän esitutkinnan vuodettua 
                julkisuuteen rikos on tapahtunut ja on erittäin valitettavaa, ettei 
                rikollista saatu selvitettyä, vaikka rikoksesta epäiltyjen 
                Rahoitustarkastuksen ja muiden virkamiesten lukumäärä 
                on ollut suhteellisen vähäinen. Rikoksen tekijään 
                kohdistuva ankara rangaistusuhka on varmasti osaltaan vaikuttanut tutkinnan 
                lopputulokseen. Tällaista tekoa ei kukaan virkamies tunnusta", 
                toteaa Herliniä edustava asianajaja Kai Kotiranta
 
 Lisätietoja:
 
 Asianajaja Kai Kotiranta
 
 Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy
 
 Puh. 040 543 0293
 
 *****************************************
 
 *TIEDOTE*TIEDOTE*TIEDOTE*TIEDOTE*TIEDOTE*
 
 *****************************************
 
 http://www.kauppalehti.fi/4/i/yritykset/stttp/tiedote.jsp?
 selected=kaikki&oid=20061201/11661011824490
 
 
 
 
 
 
 | Etsi 
                nettisanomista: nettisanomat + 'hakusana'.
 
 Ilmoita 
                ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!
 
  
 Man with a Cut-Out Shadow
 Vastaava 
                päätoimittaja 
 nettisanomat
 Pertti Manninen.
 
 nettisanomat@
 hotmail.com
 
 
  
 Sonera-kirjaan!
 
 altavista.com
 msn.fi
 google.fi
 fi/WebSearch
 
 
 Lapsen 
                    oikeuksien julistus
 
 
 |