| Arkisto 1999 - Arkisto 2000 - Arkisto 2001 - Arkisto 2002 
          
            
              |  |  
              | Laukaassa       kesän alussa 1999. Yksi etappi on sivuutettu. Onnea tulevaisuudelle.  |            2000Opintolaina             ainoa vaihtoehto?
 Lyhyesti.             Jenni Nurmi,             opiskelija, Tampere.Helsingin sanomat 03.11.00.
 Opiskelen.             Ahkerasti. Valmistun. Saan hyvän työpaikan. Kannan veromarkkani valtion             kirstuun. Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Onko             "parempi" työpaikka tarpeeksi motivoiva tavoite, kun penniä pitää             venyttää aivan viimeiseen asti?  Vuokran, puhelinlaskun             ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin             ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään. Haluaisin joskus käydä elokuvissa,             mutta en siksi suostu ottamaan opintolainaa. Haluaisin joskus vierailla             ystävieni tai perheeni luona. 
 Elinkustannukset nousevat jatkuvasti.             Onneksi päättäjät ovat huomanneet tämän ja nostaneet työttömien kuukausituloja             lähes kolmanneksella. Yleinen elinkustannusten nousu koskettaa rankasti             myös opiskelijoita. Missä on meidän lisätukemme? Nuoret eivät vaikuta              - äänestä. Onko nuorten passiivisuus päätösten syy vai seuraus? Tietoa             ei voi syödä.
 Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat             03.11.00. 2001Köyhä opiskelija ei yllätä.
 3.             pääkirjoitus. Helsingin sanomat
 07.08.01.
 Helsingin             yliopiston ylioppilaskunta tutki opiskelijoiden toimeentuloa ja sai             tulokseksi, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulot vaihtelevat             melkoisesti: kyselyyn vastanneista kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella,             mutta toisaalta joka viides asui omassa asunnossaan.  Opiskelijoiden tulot eivät yltäneet lähellekään koko väestön keskituloa.             Tutkimustulosta tuskin voi pitää ällistyttävänä. Paljon yllättävämpää             olisi ollut, jos Helsingin yliopiston opiskelijat olisivat osoittautuneet             huippuansioihin yltäväksi ryhmäksi. Opiskelijoiden keskituloksi tutkimuksessa             saatiin 4 390 markkaa. Tulot tulivat pääasiallisesti opintotuesta             ja työnteosta. Valtion takaamaa opintolainaa opiskelijat karttelivat:             lainaan turvautui joka kolmas opiskelija.         Toimeentulotukeakin oli             nostettu, vaikka puolet vastanneista ilmoitti, ettei edes tiennyt             opiskelijan mahdollisuuksista nostaa toimeentulotukea.  Vastaajat valittivat             opintotuen vähäisyyttä: se estää täysipainoisen keskittymisen tutkintoon.             Yhteiskunta panee opintotukeen miljardeja. Sitä on tuskin mahdollista             nostaa niin korkeaksi, ettäj okaiselle opiskelijalle riittäisi rahaa             kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin: korkeatasoiseen asumiseen Helsingissä,             hyvään syömiseen, vapaa-ajan harrastuksiin, matkusteluun ja kännykkälaskuihin.              Opiskelija joutuu pakostakin tinkimään menoistaan, turvautumaan vanhempiinsa             tai käymään töissä, mutta yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen yliopistokoulutuksen,             joka mahdollistaa hyvän aseman työmarkkinoilla näinä pätkätöiden aikoinakin.             Kiitokseksi yhä useammat opintolainan ottajat jättävät lainansa hoitamatta.              ("Kännissä kirjoitettua?" -osastoon. linkki!) Pääkirjoitus             . Helsingin sanomat 07.08.01. tiistaina 7. elokuuta 2001. Pääkirjoitukset:             1. Etusijalle pantava työn verotuksen alentaminen. 2. Dopingjahdin             kiusallinen huti. 3. Köyhä opiskelija ei yllätä.  nettisanomat.com             23.08.01. pm. 2002Suomen           perustuslaki pilkattavana
 
 Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana           ihmisryhmänä Suomessa.
 
 Suomen           perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja           hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu           lailla ja asetuksilla.
  Yhtä           ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa           pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet           tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.   Ympäripyöreässä           vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin           Suomi kantaa huolta nuoristaan. Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. | MAALISKUU 2016.  Selvitysmies Roope Uusitalo ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkastamaaliskuu 15, 2016
          
         Kauan siinä meni ennenkuin tämä julkistettiin. Vielä selvitystulosta julkistaessaan professori vähätteli lainan takaisinmaksun vaikutusta opintojen aloittamiseen. Vähävaraiset suvultaan ovat kyllä sen verran viisaita, että karttaisivat syntynyttä velkataakkaa. Työn saanti ei ole aina varmaa. Pitkään olen hokenut miksei voitaisi siirtyä takaisinmaksussa Ruotsin malliin, jossa lainaa maksetaan takaisin 1 prosentti palkasta. Nyt Uusitalo pisti vieläkin paremmaksi. Hän ehdottaa 5 prosenttia vuodessa palkasta, ja siis huomaa jos työttömyys iskisi niin jossakin ajassa laina mitätöityisi. Vielä hänenkin mallissa on se heikkous, että hän ehdottaa lainaa kahteen osaan, perusosassa olisi tämä malli käytössä. Suunta on nyt kuitenkin oikea. Tämän Ruotsin mallin muistan siitä Ruotsin vaalikeskustelussa,  jossa  Persson hävisi vaalit. Siis vuosien takaa.  Mauri Pekkarisellekin sitä aikoinani torilla selitin, mutta hän ei näyttänyt sitä ymmärtävän. Viikkosanomat, Pertti Manninen, tiistai 15.03.2016 klo16:07. Painovirheet korjattu illalla 19:30 ja seuraava juttu vuodelta 2009 löydetty ja joitakin asiasanojakin lisätty. Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta. Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta. Jos töitä ei saa, ei tarvitse maksaa takaisin. Väärinkäytökset marginaalisia. Tottakai ammatteihin valmistautuneet ja tutkinnon suorittaneet tai keskeyttäneet menisivät töihin kun niitä olisi tarjolla. 
 Näin muistan Ruotsin vaalien keskustelussa Perssonin sanoneen (1 %:n), korjatkaa jos olen väärässä. Tämä järjestelmä olisi ainakin hyvä, sillä työttömyyttä lainan ottamisen esteenä ei tarvitsisi pelätä.
 Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-11-06 klo 22:44. http://viikkosanomat.fi/2009/11/05/opintolainan-takaisinmaksu-niin-kuin-ruotsissa-1-tyopalkasta/
 Jutussa oli myös lainaus Uudesta Suomesta:
 
 ”Nuoria insinöörejä suoraan kortistoon
 Ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut tuottavat tällä hetkellä liukuhihnalta työttömiä insinöörejä, tradenomeja ja diplomi-insinöörejä. Tämän paljastavat Uuden Suomen Akavasta saamat yksilöidyt tilastot koulutusaloittain.
 
 Äkisti heikentynyt työllisyystilanne on pannut monen yliopisto-opiskelijan siirtämään valmistumistaan, kerrotaan Akavasta. Myös työn saaminen voi olla helpompaa, kun on opiskelijan statuksella, eikä työttömänä. Pysyminen yliopiston kirjoissa kaunistaa siten työttömyystilastoja heidän osaltaan.
 
 http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76151-moni-nuori-pelkaa-valmistua-syy-naissa-synkissa-luvuissa
 
 Tämä siis vuonna 2009.
 Sama
 Tags: 1 %, 5 %, ammatti, opintolaina, opintoraha, palkka, Persson, Roope Uusitalo, Ruotsi, Ruotsin malli, selvitysmies, takaisinmaksu, tutkinto, työllisyystilanne, työttömyys 
 
 Kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. 
Kuvat: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun  Dynamon lehtiaulassa 
      02.03.2016 ja kotona matkan jälkeen seuraavana päivänä. KUVAT |